Iloisia iäkkäitä naisia voimisteluvarusteineen

Kaatumiset ja kaatumisten ehkäisy esillä mediassa

Iäkkäiden kaatumiset ja erityisesti kaatumisten aiheuttamat vammat aiheuttavat sekä inhimillistä kärsimystä että suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Viime aikoina kaatumiset ovat puhuttaneet laajasti myös mediassa.

Joka toinen yli 80-vuotias kaatuu vuosittain ja 15 prosenttia kaatuu vähintään kolme kertaa vuodessa. Kaatumisista joka toinen kaatuminen aiheuttaa jonkin vamman ja 20—30 prosenttia kaatumisista johtaa terveydenhuollon kontaktiin. Vaikka sairaalahoitoa vaativien kaatumisvammojen ilmaantuvuudessa on havaittu laskua, on vakavien vammojen osuus kaikista kaatumisvammoista kasvanut.

Yle uutisoi äskettäin julkaistusta UKK-instituutin ja Tampereen yliopistollisen sairaalan tutkimuksesta, jonka mukaan huolestuttavaa kasvua on tapahtunut 80 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien iäkkäiden kaatumisista johtuvien aivovammojen määrissä sekä ilmaantuvuudessa. Kun verrattiin vuosina 1970 ja 2017 sairaalassa hoidettujen aivovammojen määriä, oli aivovammojen määrä kasvanut vuoden 1970 85 aivovammasta vuonna 2017 sairaalassa hoidettuun 2613 aivovammaan. Yli 60 prosenttia näistä vammoista sattuu naisille. Samalla aikavälillä ikävakioitu ilmaantuvuus oli naisilla kasvanut 377 prosenttia ja miehillä 424 prosenttia.

Syytä vakavien aivovammojen määrän kasvuun ei tarkalleen tiedetä. Ilmaantuvuuden nousu saattaa johtua ylipäätään kaatumisten lisääntymisen lisäksi myös siitä, että yhä useampi kaatuminen johtaa vakavampaan kaatumisvammaan kuten aivovammaan. Huolestuttavaa kaatumisista seuranneiden aivovammojen ilmaantuvuuden nousu on siksi, että seuraavan kymmenen vuoden kuluessa myös ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti. Tutkimuksen tulokset antavatkin viitteitä siitä, että myös kaatumisista seuranneiden aivovammojen määrä tulee edelleen lisääntymään, jos asiaan ei puututa ajoissa.

Tutkijoiden mukaan iäkkäiden kaatumisia ja kaatumisvammoja voidaan kuitenkin ehkäistä puuttumalla kaatumisten vaaratekijöihin. Yksittäisistä keinoista tehokkaimmaksi on todettu säännöllinen liikunta. Myös keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden vähentämisen, näön korjauksen, kodin vaaratekijöihin puuttumisen ja talvella kenkien liukuesteiden käytön tehokkuudesta kaatumisten ehkäisyssä on jonkin verran näyttöä.

Kaatumisten ehkäisy on mahdollinen tehtävä

Ainakin joka kolmas kaatuminen ja kaatumisvamma on ehkäistävissä, arvioi erikoistutkija Saija Karinkanta Iltalehden Terveysuutisissa. Karinkanta toimii projektipäällikkönä UKK-instituutin Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy kuntien ja maakuntien yhteiseksi tehtäväksi -hankkeessa, jossa tutkimuksissa tehokkaiksi havaittuja kaatumisten ehkäisyn malleja ja työkaluja jalkautetaan kunta- ja maakuntatasolle koko Suomen alueella.

Tärkein toimi kaatumisten ehkäisyksi on arvioida ikäihmisten yksilöllistä kaatumisvaaraa. Kaatumisvaaran arvioinnilla on mahdollista löytää suurentuneessa kaatumisvaarassa olevan iäkkään taustalta kaatumisvaaraa lisäävät yksilölliset vaaratekijät. Tehokas kaatumisten ehkäisy edellyttää systemaattisia vaaratekijöihin kohdistuvia toimenpiteitä.

Väestötasolla tehokkain kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisykeino tutkimusten mukaan on säännöllinen liikunta ja erityisesti voima- ja tasapainoharjoittelu. Karinkanta neuvoo, että iäkkäiden tulisi liikkua päivittäin monipuolisesti. Kävelyn ja muun kestävyystyyppisen liikunnan lisäksi liikunnan tulisi sisältää tasapaino- ja lihasvoimaharjoitteita. Näyttöä on myös muista kaatumisten ehkäisykeinoista ja niihin puuttumalla jokainen ikäihminen voi itse vaikuttaa omaan kaatumisvaaraansa.
– Kotioloissa voi ottaa käyttöön esimerkiksi KaatumisSeula®-työkalujen 10 keinoa kaatumisten ehkäisyyn -muistilistan. Huoneentaulun muotoon laaditusta listauksesta löytyy 10 keskeisintä kaatumisten ehkäisykeinoa, vinkkaa Karinkanta.

Kaatumisvammat kuriin säännöllisellä liikunnalla

– Iäkkäitä tulee motivoida liikunnan harrastamiseen sekä kannustaa heitä jatkamaan jo aiemmin aloitettuja liikuntaharrastuksia iän karttuessa, toteaa puolestaan erikoistutkija Kirsti Uusi-Rasi UKK-instituutista.
Uusi-Rasi on tutkijakollegoidensa kanssa vastikään julkaissut tutkimuksen, jossa verrattiin pitkäaikaisen voimisteluharrastuksen vaikutusta iäkkäiden naisten kaatumisista johtuviin vammoihin.

Tutkimuksen juuret ovat vuonna 1997 käynnistyneessä tutkimuksessa, jossa verrattiin vähintään 20 vuotta naisvoimistelua tai kansantanssia aktiivisesti harrastaneita 55—84-vuotiaita naisia (keski-ikä 62-vuotta) liikuntaa harrastamattomiin ikäverrokkeihin. Tuolloin todettiin, että naisvoimistelijoiden fyysinen kunto ja alaraajojen luuntiheys oli parempi kuin vertailutyhmän naisilla. Osallistujille tehtiin seurantamittaukset kuusi vuotta myöhemmin, jolloin havaittiin, että naisvoimistelijoiden fyysinen suorituskyky oli edelleen vertailuryhmää parempi.

Nyt kahdenkymmenen vuoden jälkeen tehdyssä seurannassa kerättiin tutkimukseen osallistuneiden naisten vammakaatumiset terveydenhuollon rekistereistä. Naisten nykyisestä liikunnan harrastamisesta tai fyysisestä kunnosta ei seurannassa saatu tietoja. Tästä huolimatta naisvoimistelua harrastaneilla naisilla oli noin 30 prosenttia vähemmän kaatumisen aiheuttamia terveydenhuollon käyntejä kuin vertailuryhmän naisilla.
–Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että liikunta on hyvä lääke kaatumisvammojen ehkäisyyn myös varttuneessa iässä. Liikunnan harrastaminen suojaa myös vakavammilta kaatumisvammoilta kuten lonkkamurtumilta ja päävammoilta, toteaa Kirsti Uusi-Rasi.

Systemaattinen kaatumisten ehkäisytyö tuo tulosta

Säännöllisen liikunnan harrastamisella on erityisen tärkeä rooli kaatumisten ehkäisyssä ja kaatumisista seuranneiden vakavien kaatumisvammojen ehkäisyssä. Ikääntyessä erityisesti omaehtoinen liikunnan harrastaminen saattaa kuitenkin vähentyä. Iän karttuessa liikuntaharrastuksen pysyvyyttä tukee nuorena aloitetun liikunnan harrastamisen ohella mahdollisuus harrastaa liikuntaa ohjatuissa ryhmissä.

– Terveysliikuntaan panostamisen lisäksi, tulee tulevaisuudessa kiinnittää entistä enemmän huomiota myös systemaattiseen kaatumisten ehkäisytyöhön. Hyviä tuloksia tästä on saatu esimerkiksi Lahden seudulta. Pitkäjänteinen työ tapaturmien ehkäisyssä näkyy muun muassa sairaalahoitojaksojen, lonkkamurtumien ja kaatumiskuolemien vähentymisenä, kertoo erikoistutkija Saija Karinkanta.

Pohjana kaatumisten ehkäisytyön kehittämisessä voi terveydenhuollossa käyttää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen IKINÄ-mallia. UKK-instituutti on tuottanut KaatumisSeula®-hankkeessaan kaatumisten ehkäisymateriaalia myös kolmannen sektorin toimijoille, jotka kohtaavat toiminnassaan runsaasti ikäihmisiä. KaatumisSeula®-työkalut löytyvät UKK-instituutin kaatumisseula.fi-verkkosivuilta. UKK-instituutti on vastikään julkaissut myös uudistetun yli 65-vuotiaiden viikoittaisen liikkumisen suosituksen.

Kirjoittaja
Tanja Kulmala, suunnittelija, Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy kuntien ja maakuntien yhteiseksi tehtäväksi -hanke, UKK-instituutti

Lue lisää:

 

 
11.3.2020
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.