Mehiläisiä

Hyönteisistäkö terveyttä?

Luonnosta kerätyt hyönteiset ovat olleet vuosituhansia tärkeä proteiinin ja ravintoaineiden lähde tropiikissa. Maapallon väestönkasvu on herättänyt pohtimaan, voitaisiinko hyönteisiä kasvattaa ihmisravinnoksi korvaamaan kalliita eläinproteiineja. Toistaiseksi on hyvin vähän tutkittua tietoa siitä, ovatko hyönteiset ravitsemuksellisesti parempia kuin kasvi- tai muu eläinproteiini.

Karjankasvatus kuormittaa ympäristöä kestämättömästi, joten syötävät hyönteiset ovat herättäneet kiinnostusta vaihtoehtoisena proteiinilähteenä.

Hyönteisten kasvatus edullista ja ekologista

Hyönteisiä voidaan tuottaa suhteellisin pienin kustannuksin ja melko ympäristöystävällisesti. Syötäväksi kelpaavan hyönteiskilon tuotanto vaatii tuotettua proteiinikiloa kohti 50–90 prosenttia vähemmän maata ja 40–80 prosenttia vähemmän rehua kuin tavallinen karjankasvatus. Lisäksi hyönteiset tuottavat kasvihuonekaasuja ja ammoniakkia huomattavasti vähemmän kuin nautakarja.

Euroopassa hyönteiset ovat uutta ruokaa, ja niiden turvallisuudesta tai ravintoarvoista on vain vähän tietoa. Toistaiseksi myös EU-lainsäädäntö rajoittaa hyönteisravinnon myyntiä, vaikkakin lainsäädäntöä ollaan muuttamassa sallivampaan suuntaan. Hyönteisten kaupallinen kasvattaminen ihmisravinnoksi on melko uutta, ja hyönteisten terveysvaikutukset tunnetaan toistaiseksi huonosti.

Ensimmäinen systemaattinen hyönteisten ja lihan vertailu

Oxfordin yliopistossa ja japanilaisessa Rikkiyon yliopistossa tehdyssä selvityksessä verrataan hyönteisten ravintoainekoostumusta tavallisesti syödyn lihan ravintoaineisiin. Vertailussa on apuna käytetty kahta ravintoaineprofilointimenetelmää. (Katso tarkat tiedot tutkimusreferaatista.)

Tutkimuksessa vertailtiin naudan-, porsaan ja kananlihan sekä näiden sisäelinten ja kuuden kaupallisesti saatavilla olevan hyönteislajin ravitsemuskoostumusta. Hyönteisistä vertailuun otettiin kotisirkka, mehiläinen, silkkimato, mopanemato, afrikkalainen palmukärsäkäs ja keltainen jauhomato, joiden ravintoainetiedot kerättiin raakojen hyönteisten ravintoainetietoja sisältävistä lähteistä.

Hyönteisten ravintoaineet osoittautuivat lihan veroisiksi

Selvitys osoittaa, että hyönteisten ravintoainepitoisuus on vaihtelevampi kuin tavallisesti syödyn lihan. Yleisesti ottaen hyönteiset eivät ole vähemmän terveellisiä, mutta eivät myöskään mitään superruokaa lihaan tai sisäelimiin verrattuna. Hyönteislajien välillä on eroja, eikä hyönteisiä tulisikaan käsitellä yhtenä luokkana. (Katso tutkimusreferaatista tarkat tulokset eri ravintoaineiden vertailussa.)

Kahden menetelmän antamat tulokset eroavat hieman toisistaan, mutta kumpikaan menetelmä ei löytänyt merkittäviä eroja hyönteisten, lihan ja sisäelinten ravintoainepitoisuuksien välillä. Monissa hyönteisissä on enemmän energiaa, natriumia ja tyydyttynyttä rasvaa kuin perinteisissä lihatuotteissa, joten kaikista hyönteisistä ei ole apua taistelussa liikapainoa ja siihen liittyviä sairauksia vastaan. Toisaalta mikään kuudesta hyönteislajista ei ollut ravitsemuksellisesti huonompi kuin liha tai sisäelimet.

Hyönteisissä on runsaasti mikroravintoaineita, joiden puutos on yleistä varsinkin aliravitsemuksesta kärsivillä alueilla. Lisäksi hyönteisten kasvatuksella ihmisravinnoksi on muita kuin terveyteen liittyviä etuja karjankasvatukseen verrattuna. Sen taloudelliset kustannukset ja ympäristökustannukset ovat pienemmät.

Hyönteisravintoa tarjolle myös Suomessa

Vaikka syötävien hyönteisten käytön edistäminen voi olla ympäristöä ajatellen viisasta, myös lihantuotannon oheistuotteet ovat tarkoituksenmukainen vaihtoehto lihalle. Sisäelimet ovat vähintään yhtä terveellistä ruokaa kuin liha, vaikka ne eivät yllä kovin korkealla suosikkiruokien listalla ainakaan Pohjolassa. Niiden käyttö on vähentynyt länsimaisissa, vaikka ennen kaikki ruhon osat käytettiin tarkkaan hyväksi.

Hyönteiset ovat suuri mahdollisuus eettisesti kestävämpään ja luontoa säästävään ruoantuotantoon, mutta länsimaissa ihmisten ennakkoluulot ovat toistaiseksi suurin este laajemmalle hyönteisten hyötykäytölle. Mitään ravitsemuksellista vaaraa ihmisravinnoksi kelpaavien hyönteisten syömisestä ei ole, joten ehkä tulevien vuosikymmenten aikana myös suomalaisen elintarvikekaupan valikoimaan kuuluvat jauhomadot ja kotisirkat.

Lue referaatti tutkimuksesta.

 

 
13.4.2016
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.