Uutinen

Potilaan odotukset vaikuttavat tule-vaivojen hoitotulokseen

21.12.2010 15.54

Keskeinen sanoma
Tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuutta voidaan ennakoida selvittämällä potilaan odotuksia. Omat odotukset paranemisesta näyttivät kohentavan akuutista selkäkivusta kärsivän koettua toimintakykyä. Samansuuntainen tulos saatiin, kun kysyttiin potilaan odotuksia tekonivelleikkauksen jälkeisestä tilanteesta.

Tausta
Tuki- ja liikuntaelimistön (tule) kipujen lievittymisessä ensisijaisena on pidetty kuntoutuksessa käytettyjen harjoitusmenetelmien fysiologisia tekijöitä. Todellisuudessa saavutettuun lopputulokseen vaikuttavat todennäköisesti kuitenkin sekä potilas itse, terapeutin osaaminen ja vuorovaikutustaidot sekä ympäristötekijät. Kun kuntoutuksessa valitaan sopivia hoitomenetelmiä, pitää huomioida esimerkiksi kivun merkitys potilaalle. Potilaan odotukset ovat yhteydessä myös kliiniseen lopputulokseen, hoitotyytyväisyyteen sekä tavoiteltuun käyttäytymismuutokseen.

Tässä artikkelissa
• määritellään terveysodotuksiin liittyvät käsitteet
• selvitetään, miten potilaiden odotukset vaikuttavat tuki- ja liikuntaelimistön kipujen hoitotuloksiin ja millä tavoin odotukset muuttavat niitä.
• selvitetään, miten potilaan odotuksia hoitoon tullessa voitaisiin kliinisessä työssä parhaiten mitata ja hyödyntää.

Odotuksiin liittyvät määritelmät ja sekoittavat tekijät

Katsauksessa perehdytään odotuksien määritelmiin, joita Thompsonin ja Sunolin (1995) mukaan ovat:

  • Ennakoidut odotukset (predicted expectations) ovat henkilön uskomuksia ja ajatuksia siitä, mitä tulee tapahtumaan.
  • Ihanneodotukset (ideal expectations) eivät ole tarkasti ennakkoon määriteltyjä, mutta ne ovat odotuksia, joita henkilö toivoo tapahtuvan.
  • Normatiiviset odotukset (normative expectations) ovat henkilön käsityksiä siitä, miten hoidon pitäisi edetä ja miten asiakaslähtöistä toiminta on. Tämä liittyy pikemminkin asiakastyytyväisyyteen, ei välttämättä kivun muutokseen.
  • Epämääräiset, muotoutumattomat odotukset (unformed expectations) ovat henkilön tiedostamattomia odotuksia tai sellaisia, joita hän ei halua tai ei pysty kertomaan.

Terveydenhuoltoon liittyvät odotukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Yksilöllisiin odotuksiin vaikuttavat lisäksi sukupuoli, koulutustaso, ikä, rotu, psykologiset tekijät (pelko, selviytymiskeinot, masennus, ahdistuneisuus), kivun voimakkuus ja siviilisääty.

Mittaus moniulotteista, tulokset samansuuntaisia

Yksilöllisiä odotuksia on mitattu Likertin asteikollisilla väittämillä, luokka-asteikollisilla kysymyksillä tai laajoilla, useita aihealueita kattavilla kyselylomakkeilla. Niissä on kysytty muun muassa potilaiden odotuksia kivun lievittymisestä, väsyneisyydestä, toimintakyvyn paranemisesta tai työhön paluusta. Joskus kuntoutusta aloitettaessa kannattaa esimerkiksi kysyä, millaisia odotuksia asiakkaalla on yksittäisen toimenpiteen vaikutuksesta hoidon lopputulokseen.
Yhteenvetona useista tule-vaivoja ja potilaiden odotuksia selvittäneistä tutkimuksista katsauksessa todettiin, että ennakoiduilla odotuksilla ja tule-vaivoilla oli selvä yhteys. Yleiset odotukset akuutin selkäkivun paranemisesta näyttivät parantavan koettua toimintakykyä. Samansuuntainen tulos saatiin kysyttäessä potilaiden odotuksia tekonivelleikkauksen jälkeisestä tilanteesta. Katsauksessa esitetään myös, että tule-vaivojen "täsmä-interventiot" eivät välttämättä ole niin oleellisia kuin se, millaiset odotukset ja asenne interventioon osallistuvilla on. On havaittu, että myönteiset odotukset vaikuttavat olennaisesti jopa plasebotyyppisessä kivunlievityksessä.

Odotusten vaikutukset tule-vaivoihin
Kuntoutujan/potilaan odotusten merkitys voi näkyä fysiologisina, kognitiivisina tai psykologisina vasteina. Fysiologiset vasteet voivat näkyä kehon synnyttäminä opioidimekanismeina (esim. kipua lievittävät endorfiinit), sekä kivusta johtuvan aivo-aktiivisuuden ja selkäydintason refleksien (esim. tiedostamaton lihasjännitys) vähenemisenä.
Kognitiivisella tasolla vasteet syntyvät, kun hoidon yhteydessä annetaan oikeaa tietoa tule-vaivan luonteesta ja ymmärretään mahdollisuudet vaikuttaa siihen itse. Tämä vähentää esimerkiksi kivun pelkoa ja auttaa pysymään fyysisesti aktiivisena, jolloin fyysinen toimintakykykin säilyy paremmin.
Myös psykologiset vasteet johtuvat mahdollisesta kivun lievittymisestä. Kivun aiheuttama ahdistuneisuus lievittyy. Motivaatio osallistua kuntoutustoimenpiteisiin voi parantua ja odotukset saavat yksilön keskittymään muihin asioihin kuin vain tule-vaivoihin.

Sovelluksia kliiniseen työhön
Odotuksia mittaamalla voidaan ennustaa hoitotuloksia. Toiseksi, kun potilaan odotukset ja toiveet selvitetään toimenpiteitä valittaessa, voidaan tehdä yksilöllisiä, hänelle sopivia valintoja. Joskus parhaiten soveltuvat vaihtoehdot eivät ole näyttöön perustuvien suositusten mukaisia. Ennen kaikkea pitäisi huomioida, että vahvat kielteiset odotukset vaikuttavat eniten kipuun.
Tule-vaivoista aiheutuvien kipujen lievittyminen voi joskus olla mahdollista, kun potilaan kanssa keskustellaan hänen odotuksistaan. Toisaalta terveydenhuollon ammattilaisen tulee olla rehellinen eikä hän saa luoda harhakuvitelmia tai epärealistisia odotuksia hoitojen vaikutuksista tilanteeseen.
Lisäksi pitää erottaa ennakoidut odotukset (predicted expectations) ihanteena pidetyistä odotuksista. Yksinkertaisimmillaan kliinisessä työssä voisi kysyä:
"Mitä ajattelet tapahtuvan ja mitä haluaisit, että tapahtuu?" ja "Millaisia tuloksia odotat saavuttavasi neljän viikon kuntoutusjaksolla?"


Katsauksen toteuttamisen arviointi
Katsaus on tehty systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja siihen on kerätty runsaasti aiheesta julkaistua tuoretta tutkimustietoa tuki- ja liikuntaelin potilaiden odotuksista. Aihealue on varsin mielenkiintoinen ja vähemmän huomiota saanut terveydenhuollon ammattilaisten työssä. Artikkeli on kirjoitettu jäsennetysti ja tekstissä on käytetty runsaasti havainnollistavia kliinisiä esimerkkejä. Aineistosta olisi voinut mahdollisesti tehdä vielä tarkemman meta-analyysin, jolloin julkaisujen arviointi olisi ollut systemaattisempaa ja tulokset edustavampia.

Hyödynnettävyys
Katsauksen tuottamaa tietoa voivat hyödyntää kaikki tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoito- ja kuntoutustyötä tekevät ammattilaiset. Artikkeli korostaa käyttäytymistieteellisiä ja asiakaslähtöisiä ratkaisumalleja sekä tasavertaisen vuorovaikutuksen merkitystä ammattilaisen ja potilaan kesken.

Referoitu tutkimus
Otsikko: Individual Expectation: An Overlooked, but Pertinent, Factor in the Treatment of Individuals Experiencing Musculoskeletal Pain
Tekijät: Bialosky JE, Bishop MD, Cleland JA.
Lähde: Physical Therapy 2010;90:1345-1355
Tutkimuslaitos: University of Florida and Franklin Pierce University, Concord, New Hampshire, USA

Avainsanat:
tuki- ja liikuntaelinsairaudet, odotukset, neuvonta, aikuiset
Lyhennelmän laatija
Marjo Rinne, tutkija, UKK-instituutti

 

 

 
Edellinen muokkaus: 05.05.2020