Hyppää sisältöön

Tiedotteet vuonna 2014

Iäkkäiden kaatumisvammat Suomessa 1970–2012 12.12.2014 

Suomalaisia kannustetaan liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän 1.12.2014 

Seurantatutkimus raskausdiabeteksen ehkäisystä 24.11.2014 

Kaukoliikenteen kuljettajien elintapaneuvonnasta hyviä tuloksia 17.10.2014 

Tule mukan Fustra-lihaskuntoharjoittelututkimukseen 21.8.2014 

Suurin osa suomalaisten valveillaoloajasta kuluu istuen tai maaten 7.8.2014 

Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä 7.8.2014 

Hyvinvointi sairaanhoitajan päivän teemana 9.5.2014 

Liikkuvilla äideillä parempi elämänlaatu raskauden aikana kuin vähemmän liikkuvilla 27.3.2014 

Iäkkäiden liikkumisen edistäminen vähentää kaatumisia 10.4.2014 

Iäkkäiden kaatumisvammat ja -kuolemat Suomessa vuosina 1970–2012 

Niina Korhosen väitöskirjatiedote 12.12.2014 

Iäkkäiden kaatumiset ja niiden aiheuttamat vammat ovat nykyään merkittävä kansanterveysongelma. Vammojen ja kuolemien lisäksi kaatumiset heikentävät potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä aiheuttavat huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. 

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin iäkkäiden kaatumisten aiheuttamien vammojen ja kuolemien ilmaantuvuuden muutoksia Suomessa 1970-luvun alusta vuoteen 2012. Kaatuminen on yleisin tapaturmakuoleman syy Suomessa. Tutkimusjakson aikana kaatumiset ja myrkytykset ohittivat liikennekuolemat yleisimpinä aikuisten tapaturmakuolemien syinä Suomessa. Samaan aikaan iäkkäiden naisten kaatumiskuolemien ilmaantuvuus kuitenkin väheni ja viimeisinä havaintovuosina myös iäkkäillä miehillä ilmaantuvuuden nousu taittui. 

Kaatumisten aiheuttamat sairaalahoitoa vaativat vammat lisääntyivät 1970-luvulta 1990-luvun loppupuolelle asti, ja sen jälkeen niiden ilmaantuvuus on laskenut. Sama havainto koski myös lonkkamurtumia. Sen sijaan vakavien päävammojen ja kaularankavammojen ilmaantuvuus lisääntyi koko tutkimusjakson ajan. Nämä havainnot osoittivat, että iäkkäiden kaatumisten aiheuttamien vakavien vammojen profiili on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. 

Kaikkiaan kaatumisten aiheuttamien vammojen lukumäärän arvioidaan lisääntyvän Suomessa vuoteen 2030 mennessä, sillä iäkkäiden määrä ja osuus väestöstä kasvavat nopeasti jo aivan lähitulevaisuudessa. 

Tarkkoja syitä tutkimuksessa havaituille muutoksille ei tiedetä, mutta elämäntapojen ja ympäristötekijöiden muutoksilla on voinut olla vaikutusta kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voitaisiin entistä paremmin ymmärtää iäkkäiden kaatumisvammojen ja -kuolemien profiilin muutoksiin vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi tarvitaan systemaattisia toimia kaatumisten ja niistä aiheutuvien vammojen ehkäisemiseksi. 

Tutkimuksen tiedot saatiin valtakunnallisesta kuolinsyyrekisteristä, terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteristä ja väestörakenne ja – ennuste tilastoista. Vammojen ja kuolemien lukumäärä, ilmaantuvuus ja ikävakioitu ilmaantuvuus laskettiin jokaiselle tutkimusvuodelle. Lisäksi laskettiin ikäryhmittäiset ilmaantuvuudet eri ikäluokille. Ikävakiointi tehtiin erikseen miehille ja naisille käyttäen suoraa ikävakiointia ja vammojen lukumäärää vuoteen 2030 asti ennustettiin lineaarisen regressiomallin avulla. 

Lääketiet. lisensiaatti Niina Korhosen väitös oli Tampereen yliopistossa pe 12.12.2014. 

Lue Tampereen yliopiston väitöstiedote

Suomalaisia kannustetaan liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän 

Tiedote 1.12.2014 / STM & OKM 

Valtakunnallisille terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan Muutosta liikkeellä -linjauksille on valmistunut toimeenpanosuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat laatineet suunnitelman yhteistyössä muiden terveyttä, hyvinvointia ja liikuntaa edistävien toimijoiden kanssa. 

Toimeenpanosuunnitelman neljä kärkiteemaa ovat: 

  1. Arjen istumisen vähentäminen 
  1. Liikunnan lisääminen elämänkulussa 
  1. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta 
  1. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa 

Yksi keskeisistä toimista on suositusten laatiminen istumisen vähentämiseksi. Istumisen vähentämistä koskevat suositukset on tarkoitus julkaista vuoden 2015 alussa. Muita toimenpiteitä ovat muun muassa liikuntaneuvonnan alueelliset koulutuskierrokset, verkkokoulutus sekä yhteistyön tiivistäminen. Tarkoituksena on rakentaa Liikkujan polku -verkosto ja lisätä liikuntaa edistävien ohjelmien yhteistyötä. 

Arkiliikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen vaatii useiden pienten arkipäiväisten ratkaisujen tekemistä johdonmukaisesti ja linjakkaasti. Kansalaisille kannattaa tarjota mahdollisuus aktiivisuuden lisäämiseen paikoissa, joissa he viettävät suuren osan arkipäivästä. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi päiväkodit, koulut, työpaikat ja iäkkäiden palveluasuminen. 

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjausten toteutuminen edellyttää yhteiskunnan eri alojen yhteisiä ja yhdensuuntaisia toimia. Kaikki toimijat ovat tervetulleita mukaan suunnitelman toteuttamiseen. 

Lisätietoja 

ylitarkastaja Mari Miettinen, STM, p. 02 9516 3333 
kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, OKM, p. 02 9533 0054 

Muutosta liikkeelle -asiakirjat 

Tulosta strategia ja toimeenpanosuunnitelma STM:n verkkosivuilta. 

Äitien ja lasten terveyttä tutkitaan Pirkanmaalla 

Tiedote 24.11.2014 

2000-luvulla äitiysneuvoloissa tehdyssä NELLI-tutkimuksessa mukana olleet äidit ja heidän lapsensa pääsevät osallistumaan tutkimukseen, jossa kartoitetaan odotusaikana annetun elintapaneuvonnan pitkäaikaisia vaikutuksia. 

Raskauden aikana alkava diabetes on lähes kaksinkertaistunut Suomessa viimeisen seitsemän vuoden aikana. Raskausdiabetes ennustaa, että äiti sairastuu myöhemmin elämässä kakkostyypin diabetekseen. 

Suurin syy raskausdiabetekseen on raskaana olevien naisten ylipaino, jota voitaisiin pienentää terveellisellä ravitsemuksella ja säännöllisellä liikkumisella. Nykyään joka kolmas odottava äiti on ylipainoinen. 

Vuonna 2007 alkaneeseen NELLI – Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa -tutkimukseen osallistui Pirkanmaalla 14 kunnassa yli tuhat raskausdiabeteksen riskiryhmään kuulunutta äitiä. 

– Terveydenhoitajien antaman tehostetun liikunta- ja ravitsemusneuvonnan ansiosta moni nuori äiti sai vähennettyä riskiä sairastua raskausdiabetekseen ja mm. lasten syntymäpainoa saatiin pienenemään. Äitien hyvinvointi parani ja masentuneisuus väheni. Tähän vaikutti mm. se, että he jatkoivat liikuntaa ja ruokailivat terveellisesti raskauden lopulle saakka, kertoo tutkimusjohtaja Riitta Luoto UKK-instituutista. 

NELLI-äitien nykytilanne kiinnostaa 

Nyt UKK-instituutti on kutsunut NELLI-tutkimukseen osallistuneet äidit 5-vuotisseurantatutkimukseen. Tavoitteena on selvittää, millaista pitkäaikaista hyötyä raskauden aikaisilla elintapamuutoksilla on äidille ja hänen lapselleen: onko terveellisten elintapojen avulla voitu ehkäistä diabetesvaaraa ja miten se on vaikuttanut äitien työkykyyn ja liikunnalliseen aktiivisuuteen. Samalla tutkitaan myös lapsen kasvua ja kehitystä ja mitataan liikunnallista aktiivisuutta. 

Ensimmäisenä seurantatutkimukseen on kutsuttu äitejä Ylöjärveltä, Hämeenkyröstä ja Mouhijärveltä. Tutkimuksen mittaukset tehdään tutkittavien oman asuinpaikan terveyskeskuksessa yhden käynnin aikana. Alkuvuodesta 2015 mukaan tulee enemmän pirkanmaalaiskuntia, mm. Tampere. 

– On tärkeää, että mahdollisimman moni NELLI-tutkimukseen osallistunut äiti tulee mukaan tähän seurantaan. Äidit saavat tutkimuksesta kokonaiskuvan omasta ja lapsensa terveydestä. He saavat palautetta siitä, miten diabeteksen riskiä voi vähentää esimerkiksi liikkumisella, kertoo tutkimusjohtaja Riitta Luoto. 

– Tämä seurantatutkimus pyrkii osaltaan edistämään äitien ja lasten terveyttä Suomessa. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia. 

Tietoa omasta terveydestä 

Ylöjärvellä asuva Sanna Sintonen kävi tutkimusmittauksissa UKK-instituutissa, koska hänen työpaikkansa on Tampereella. 

– Odotusajan NELLI-tutkimus oli minulle miellyttävä kokemus. Meille tarjottu ohjattu liikunta oli mukavaa ja siellä tapasi muita äitejä. Koko tutkimus oli hyvin hoidettu, joten halusin mukaan myös tähän seurantatutkimukseen, sanoo Sanna Sintonen. 

– NELLI-tutkimuksen hyvä puoli on se, että tästä saa itsekin tietoa mittauksista. Kaikista tutkimuksista ei saa. 5-vuotias poikani ja minä saamme vielä kumpikin kahdeksi viikoksi liikemittarin, joka kertoo, miten paljon päivän aikana liikumme. Se kiinnostaa minua, kertoo Sanna Sintonen. 

Lisätietoja NELLI-tutkimuksesta 

Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa — raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus, 7-vuotisseurantatutkimus (2014) 

7-vuotisseuranta on jatkoa vuonna 2007 alkaneelle Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa -raskausdiabeteksen ehkäisytutkimukselle. Tavoitteena oli selvittää raskauden aikana toteutettujen elintapamuutosten terveydellisiä hyötyjä äidille ja lapselle. 

Lue tutkimus 

Kaukoliikenteen kuljettajien elintapaohjauksesta hyviä tuloksia 

Tiedote 17.10.2014 

Kaukoliikenteen kuljettajien ylipaino väheni vuoden elintapaohjauksen jälkeen UKK-instituutin Metrimies-tutkimuksessa. Kuljettajat laihtuivat keskimäärin neljä kiloa ja heidän vyötärönsä soukkeni viitisen senttiä. Samalla valtimosairauksien vaaratekijät, kuten kohonnut verenpaine, kolesteroli ja verensokeri, vähenivät. 

Kaukoliikenteen kuorma- ja linja-autonkuljettajat valittiin tutkimuksen kohderyhmäksi, koska he tekevät pitkiä ja epäsäännöllisiä työpäiviä, joihin sisältyy pitkiä istumisjaksoja. Työaikataulujen takia ruokailu on usein epäsäännöllistä, mikä voi johtaa epäterveellisiin ruokailutottumuksiin. UKK-instituutin Metrimies-hankkeen tavoitteena oli selvittää, voidaanko elintapaohjauksella vähentää ylipainoa ja valtimosairausriskiä. 

Vuosina 2009–2012 toteutettuun tutkimukseen osallistui eri puolilta Suomea 113 miespuolista kaukoliikenteen kuorma- ja linja-autonkuljettajaa, joiden vyötärönympärys oli yli 100 cm. Tästä tulee hankkeen nimitys Metrimies. Kuljettajat arvottiin kahteen ryhmään, koeryhmään ja vertailuryhmään. Koeryhmään kuuluneet miehet saivat vuoden ajan kuukausittain yksilöllistä elintapaneuvontaa ruokailusta, liikunnasta ja riittävästä unesta. Ravitsemusohjauksen tavoitteena oli mm. ateriarytmin parantaminen ja kasvisten syönnin lisääminen. Lisäksi pyrittiin lisäämään kävelyä. 

Metrimies-hanke on kansainvälisestikin ensimmäisiä elintapojen muuttamiseen tähdänneitä tutkimuksia, jotka on kohdistettu ammattikuljettajiin. Erityisesti kaukoliikenteen kuljettajien on työaikojensa takia hankala käyttää tavanomaisia työterveyshuolto- tai liikuntapalveluja. 

Tutkimushanke on Suomen Akatemian ja Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittama ja sitä tehdään yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Helsingin Uniklinikan kanssa. 

Julkaisu 
Puhkala J, Kukkonen-Harjula K, Mansikkamäki K, Aittasalo M, Hublin C, Kärmeniemi P, Olkkonen S, Partinen M, Sallinen M, Tokola K, Fogelholm M. Lifestyle counseling to reduce body weight and cardiometabolic risk factors among truck and bus drivers – a randomized controlled trial. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health 2014;doi:10.5271/sjweh.3463 

Metrimies — ammattikuljettajien laihdutustutkimus 

Effects of Weight Reduction on Sleep and Alertness in Long-distance Truck and Bus Drivers 

Laihdutuksen ja elintapamuutoksien vaikutusta uneen, vireyteen ja valtimosairauksien vaaratekijöihin ylipainoisilla kaukoliikenteen ammattikuljettajilla selvittävä satunnaistettu kontrolloitu tutkimus 

Lue tutkimus 

Haittaavatko niska- tai selkävaivat päivittäistä elämääsi? 

Tule mukaan Fustra-lihaskuntoharjoittelututkimukseen 

Tiedote 21.8.2014 

UKK-instituutti etsii tutkimukseen 30—50-vuotiaita toimistotyötä tekeviä naisia ja miehiä, joilla on ollut toistuvia niska- tai selkäkipuja, mutta ei muuta terveydellistä estettä osallistua kohtuullisesti kuormittavaan, ohjattuun harjoitteluun. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Fustra20 Niska&Selkä -ohjelman vaikuttavuutta toistuviin niska- ja selkäkipuihin, fyysiseen kuntoon ja elämänlaatuun. 

UKK-instituutti toteuttaa tutkimuksen yhdessä FUSTRA International Oy:n kanssa. Tutkimus alkaa syyskuussa 2014. 

Sovellut tutkimukseen, mikäli: 

  •  olet toimistotyötä tekevä 30–50-vuotias 
  • sinulla on ollut toistuvia niska- tai selkäkipuja viimeisen vuoden aikana, mutta ei muuta terveydellistä estettä osallistua 
  • et ole harjoitellut FUSTRA-ohjauksessa etkä harrasta kilpaurheilua. 

Tutkimuspaikkakunnat 

Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kerava, Kokkola, Kotka, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nokia, Oulu, Porvoo, Pori, Rovaniemi, Salo, Tampere, Vaasa, Vantaa ja Valkeakoski 

Vuoden kestävään tutkimukseen valitut tutkittavat arvotaan alkumittausten jälkeen harjoittelu- tai verrokkiryhmään. Harjoitteluryhmään arpoutuneet saavat ohjausta yhteensä kaksi kertaa viikossa 10 viikon aikana. Kaikki tutkittavat osallistuvat tutkimukseen kuuluviin 3 kuukauden ja 12 kuukauden mittauksiin. Lisäksi verrokkiryhmään arpoutuneet saavat alkusyksystä 2015 Fustra-ohjausta viisi kertaa. Tutkimukseen osallistuneet saavat myös harjoittelussa käytetyt välineet omakseen. 

Tutkimus: Fustra-liikuntaohjelman vaikuttavuus niskan ja alaselän toistuviin kipuihin, fyysiseen kuntoon ja elämänlaatuun toimistotyötä tekevillä naisilla ja miehillä 

Jos olet kiinnostunut hankkeesta tai haluat lisätietoja, ota yhteyttä UKK-instituuttiin. 

Ilmoittautumiset maanantaista 25.8.14 alkaen klo 12–15. 
s-posti: uktutkimus(at)uta.fi 

Lisätietoa tutkimushankkeesta 

Jaana Suni 

tutkimus- ja kehittämispäällikkö 

terveystieteiden tohtori 

Puh. 050 373 0253 

jaana.suni@ukkinstituutti.fi 

Tutkimuksen osallistujat on rekrytoitu 

Fustra-tutkimukseen ilmoittautuminen on päättynyt, kiitos yhteydenotoista! Tutkimukseen valittiin osallistujat tarkkojen kriteereiden perusteella. 

Osallistujiin ollaan yhteydessä 8.9.2014 alkavalla viikolla. Yhteydenotto tulee mukana olevasta kuntoklubista kullakin paikkakunnalla. 

(päivitys 5.9.2014) 

Suurin osa suomalaisten valveillaoloajasta kuluu istuen tai maaten 

Tiedote 7.8.2014 

Suomalaiset aikuiset viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan liikkumattomina, keskimäärin kolme neljäsosaa valveillaoloajasta kuluu paikallaan maaten, istuen tai seisten. Terveysliikuntasuosituksen edellyttämää reipasta tai rasittavaa fyysistä aktiivisuutta kertyy päivän aikana hyvin vähän. Vain vajaa neljäsosa aikuisista saavutti suosituksen edellyttämän määrän kestävyystyyppistä liikuntaa, ilmenee Terveys 2011 -tutkimuksesta. 

Aikaisempien suomalaisten kyselytutkimusten mukaan työikäisistä puolet ja eläkeikäisistä reilu neljännes liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Terveys 2011 -tutkimuksen Fyysinen aktiivisuus ja kunto -alaotoksessa fyysistä aktiivisuutta mitattiin ensimmäisen kerran objektiivisesti kiihtyvyysmittareilla. 

Tutkimuksen mukaan suomalaiset aikuiset viettävät keskimäärin kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan paikallaan eli maaten, istuen tai seisten. Aikuisilla reilut 9 tuntia valveillaoloajasta kuluu istuen tai makuulla, seisoma-asennossa paikallaan vietettiin keskimäärin 2 tuntia 30 minuuttia. Miehet makailivat ja istuivat päivässä 44 minuuttia enemmän kuin naiset. Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja, vanhin väestö kuitenkin makaili ja istui nuorempia enemmän. 

Kevyeen aktiivisuuteen käytettiin lähes viidesosa valveillaoloajasta, reippaaseen noin neljä prosenttia ja rasittavaan alle yksi prosenttia. Kevyttä aktiivisuutta kertyi eniten 30—60-vuotiaille, reippaalla ja rasittavalla tasolla liikkuivat eniten alle 30-vuotiaat, joskin erityisesti nuorilla miehillä yksilöllinen vaihtelu oli suurta. Tämän tutkimuksen yleistettävyyttä rajoittaa se, että riittävää dataa saatiin vain kolmasosalta tutkituista (vajaa 1600 henkilöä, 18—85-v). 

Kiihtyvyysmittarilla tarkkaa tietoa pienestäkin aktiivisuudesta 

Kiihtyvyysmittari antaa fyysisestä aktiivisuudesta huomattavasti tarkempaa tietoa kuin perinteisesti käytetyt kyselyt. Mittari rekisteröi kaiken liikkeen, myös kaikki epäsäännölliset, lyhytkestoiset, pyrähdyksenomaiset liikkeet, joita henkilö ei välttämättä itse tulkitse kyselyssä ilmoitettavaksi liikkumiseksi tai pysty sitä edes tarkasti arvioimaan. 

Paikallaanolosta mittari antaa tarkkaa tietoa, esimerkiksi sen, miten usein haitalliseksi todettu pitkäaikainen paikallaanolo keskeytyy. Tutkimuksen mukaan 30−60-vuotiaat henkilöt katkaisivat yhtäjaksoisen makuulla olon tai istumisen päivän aikana keskimäärin useammin kuin kaikkein nuorimmat ja kaikkein vanhimmat. Keskimmäisille ikäryhmille kertyi myös keskimäärin eniten kevyttä aktiivisuutta. Terveyden kannalta jo pienetkin tauot istumisessa ovat hyväksi terveydelle. Kiihtyvyysmittarin puutteena on toistaiseksi sen rekisteröintikyvyn rajallisuus: vesiliikunta jää tässä tutkimuksessa käytetyllä mittarilla rekisteröimättä, myös pyöräilyn ja hiihdon tehosta saatu tieto on epätarkkaa, samoin liikunta, jossa keho ei ole pystyasennossa (esim. kuntosaliharjoittelu, jooga, pilates). 

Väestön terveyden edistämisessä on tärkeää edistää fyysistä aktiivisuutta ja vähentää liikkumattomuutta. Pelkästään reippaan ja rasittavan aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä kumoamaan runsaan liikkumattomuuden terveyshaittoja. Tarvitaan myös keinoja kevyen ja lyhytkestoisen aktiivisuuden lisäämiseen sekä yhtäjaksoisen paikallaanolon vähentämiseen. Tämän vuoksi jatkotutkimuksissa onkin erityisen kiinnostavaa tarkastella kevyen, pienissä pätkissä toistuvan ja epäsäännöllisen aktiivisuuden terveysmerkitystä. 

Lähde 
Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Tokola K, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Vasankari T. Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus. Suomen lääkärilehti 2014;69(25-32):1871-1877 

Lisätiedot 

Pauliina Husu 

erikoistutkija 

terveystieteiden tohtori, filosofian maisteri (psykologia), ammatillinen opettaja 

Puh. 046 922 1832 

pauliina.husu@ukkinstituutti.fi 

Katsele video 

UKK-instituutin 7.8.2014 tiedotustilaisuus julkaisusta on katsottavissa verkossa Valo ry:n taltiointina. Katso video. 

Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä 

Tiedote 7.8.2014 

Istuminen ja erityisesti runsas television katselu lisää kuolemanriskiä, selviää useista viime vuosina julkaistuista tutkimuksista. Selkeimmin kuolemanriski nousee, kun päivittäistä istumista kertyy yli seitsemän tuntia. Istuminen näyttää olevan itsenäinen kuolemanriski, jonka vaikutuksia ei vähennä suositusten mukainen liikunta. Useiden tutkimusten mukaan runsas päivittäinen istuminen, erityisesti television katselu, ja muu liikkumattomana vietetty valveillaolon aika aiheuttavat terveyshaittoja. 

Television ääressä istuminen haitallisinta 

Laajoissa epidemiologisissa tutkimuksissa, joiden seuranta-ajat vaihtelevat vajaasta kolmesta vuodesta 14 vuoteen, paikallaanolon mittarina on usein käytetty päivittäistä television katseluaikaa. Amerikkalaisessa tutkimuksessa (Matthews ym. 2012) havaittiin, että vähintään seitsemän tuntia päivässä televisiota katsovilla henkilöillä on 61 prosenttia suurempi kokonaiskuolleisuuden riski kuin alle tunnin päivässä televisiota katsovilla. Paljon liikuntaa harrastavista vähintään seitsemän tuntia päivässä televisiota katsovilla oli 47 prosenttia suurempi kokonaiskuolleisuuden riski ja sata prosenttia suurempi sydänkuolleisuuden riski kuin alle tunnin television ääressä viettävillä. 

Toisessa äskettäin julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa (Kim ym. 2013) havaittiin eroja erilaisen istumisen vaikutuksissa. Tässäkin tutkimuksessa television katselu osoittautui vaarallisimmaksi, sen sijaan istuminen työssä tai autossa ei ollut yhteydessä kuolleisuuteen. 

Tuoreessa meta-analyysissä (Chau ym.) kirjoittajat pohtivat istumisen ja muun paikallaanolon aiheuttamaa globaalia kuoleman riskiä ja päätyvät arvioon, että 5,9 prosenttia kuolemanriskistä voidaan katsoa johtuvan istumisesta. WHO:n arvion mukaan vastaava luku tupakoinnille on 8,7 prosenttia, liikunnan puutteelle 5,5 prosenttia ja ylipainolle sekä lihavuudelle 4,8 prosenttia. 

Objektiivisella liikkumattomuuden mittaamisella tarkkoja tuloksia 

Kiihtyvyysmittarilla liikkumattomuutta on mitattu vain yhdessä julkaistussa tutkimuksessa (Koster ym.), ja siinä vapaa-ajan liikunta vähentää jonkin verran kuolleisuuden riskiä. Tutkijat korostavat, että terveysriskejä voi vähentää, kun harrastaa riittävästi liikuntaa ja välttää runsasta istumista. He ehdottavatkin istumisen rajoittamisen lisäämistä liikuntasuosituksiin. 

Liikkumattomana vietetyn ajan mittaaminen on epätarkkaa, sillä useimmissa tutkimuksissa se perustuu itseraportointiin. Erityisesti istumisen kokonaisaika arvioidaan varsinkin vapaapäivinä alakanttiin. Objektiivisen mittaamisen yleistyessä runsaan istumisen vaikutuksista terveyteen saadaan huomattavasti nykyistä tarkempaa tietoa. Toisaalta jo nykyisen tutkimusnäytön perusteella olisi syytä neuvoa päivittäin paljon istuvia vähentämään istumista liikkumisen lisäämisen ohella. 

Arjen istumisen vähentäminen on linjattu yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi myös STM:n ja OKM:n yhteisessä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan strategiassa vuoteen 2020. 

Lähde 
Vasankari T. Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä. Suomen lääkärilehti 2014;69(25-32):1893-1896 

Lisätiedot 

Tommi Vasankari 

johtaja 

lääketieteen tohtori 

Puh. 040 505 9157 

tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi 

Katsele video tiedotustilaisuudesta 

UKK-instituutin 7.8.2014 tiedotustilaisuus julkaisusta on katsottavissa verkossa Valo ry:n taltiointina. 

Katso video 

UKK-instituutti 30 vuotta Tampereella 

tutkimuksia, kuntomittauksia ja suosituksia 

Tampere 14.5.2014 

UKK-instituutti on tehnyt liikunnan terveysvaikutuksiin liittyvää tutkimusta Tampereella jo 30 vuotta. Instituutin toimitilat Tampereen Kauppiin valmistuivat toukokuussa 1984. UKK-instituutti perustettiin vuonna 1980 lahjaksi silloiselle presidentille Urho Kekkoselle, ajatuksena oli kaikkien suomalaisten kunnon kohottaminen. Tutkimuskeskuksen nimi juontuu toimintaa ylläpitävästä Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiöstä. 

Tutkimuksia liikunnan terveysvaikutuksista 

Alusta alkaen UKK-instituutin tutkimus on ollut laaja-alaista. 1980-luvulla aloitettiin juoksun ja hiihdon harjoitusvaikutusten vertailu, selvitettiin avantouinnin ja saunomisen vaikutuksia ja aloitettiin myös liikuntaneuvonnan tutkiminen. Kainuun elintavat ja terveys -tutkimuksen tuloksia raportoitiin 2000-luvulle saakka. UKK-instituutissa on tehty jo lähes 200 tutkimusta, joista useat ovat pitkäkestoisia interventiotutkimuksia. (Ks. ukkinstituutti.fi >tutkimus

UKK-kävelytesti ja terveyskuntotestistö 

Kahden kilometrin UKK-kävelytesti kehitettiin 80-luvulla ja 90-luvulla kehitettiin myös muita terveyskunnon osa-alueita mittaava UKK-terveyskuntotestistö. Nykyään nämä testit ovat yleisesti käytössä mitattaessa suomalaisten kuntoa. UKK-kävelytesti tunnetaan myös eri puolilla Eurooppaa. Kansainvälinen yhteistyö on ollut vilkasta erityisesti Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa. UKK-instituutin aloitteesta perustettiin 1996 eurooppalainen terveysliikunnan edistämiseen tähtäävä verkosto HEPA Europe. 

Terveysliikunnan suositukset 

80-luvun hölkkäbuumin aikoihin julkistettiin myös ensimmäinen terveysliikunnan suositus: Kunnon resepti, joka opasti kestävyyskunnon kehittämiseen. 2000-luvun alkupuolen ensimmäisessä Liikuntapiirakassa korostettiin kestävyyskunnon ohella lihaskunnon merkitystä ja nostettiin esiin arkiliikunta. Tuki- ja liikuntaelimistön kunnon edistäminen on ollut UKK-instituutin ohjelmassa 90-luvulta lähtien, erityisesti on tutkittu ja edistetty selän ja hartia-niskaseudun terveyttä. Tapaturma- ja osteoporoositutkimusta on tehty 90-luvun alusta lähtien. 

Koulutusta ja tapahtumia 

Kouluttaminen ja viestintä kuuluvat tutkimuksen ohella UKK-instituutin tehtäviin. Ammatillisen täydennyskoulutuksen avulla tutkimuksista saatua uusinta tietoa on levitetty terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten käyttöön. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät -seminaari on järjestetty 23 kertaa ja terveyskasvatuksen ajankohtaispäivää vietetään toukokuussa 27. kerran. 

Tamperelaisille UKK-instituutti tuli tutuksi heti alusta alkaen ikäkausiterveystarkastuksista, jotka kaupunki järjesti instituutissa 90-luvun alkuun saakka. Tällöin instituutissa oli pysyvä Terve ihminen -näyttely ja UKK-instituutti oli mukana monenlaisia kävely- ja liikuntatempauksissa. Kaupin ulkoilupuistoon yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa tehty KuntoKolmonen-lenkkipolku avattiin kesällä 2002 ja tänä keväänä lenkin infotaulut uusitaan toisen kerran. 

Avoimet ovet 21.5.2014 

UKK-instituutti juhli 30-vuotista toimintaa Avoimet ovet -tapahtumalla keskiviikkona 21.5. klo 12 alkaen. Ohjelmassa oli miniseminaari ajankohtaisista terveysliikunnan aiheista, mm. liiallisen istumisen vaaroista, liikunnan opastusta ja näyttely toiminnasta. Tapahtuma oli avoin kaikille liikunnan terveysvaikutuksista kiinnostuneille kuin myös instituutin yhteistyökumppaneille. 

Lisätiedot 
Eija Savolainen 
tiedottaja 
puh. 050 406 2068 

Avoimet ovet 21.5. klo 12–16 

Hyvinvoiva jaksaa enemmän! 

Sairaanhoitajaliiton tiedote 9.5.2014 

Sairaanhoitajan päivää 12.5. juhlitaan liikunnan merkeissä 

Tänä vuonna Sairaanhoitajan päivää vietetään kansallisesti teemalla: Hyvinvoiva jaksaa enemmän. Tavoitteena on nostaa hyvän kunnon ja liikkumisen merkitystä hoitotyön tekijöiden jaksamisessa ja työkyvyssä. Sairaanhoitajien hyvinvointi näkyy väestön hyvinvointina! 

– Moni terveydenhuollon työntekijä tekee raskasta vuorotyötä, joka vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Henkilöstöliikunnan edistämisen tulee kuulua kiinteänä osana terveydenhuollon työpaikkojen toimintakulttuuria. Liikunnalla saavutetut terveyshyödyt tuottavat työhyvinvointia, mutta myös taloudellisia säästöjä, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto sanoo. 

Tutkimusten mukaan tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat yleisimpiä syitä hoitohenkilöstön ennenaikaiseen eläköitymiseen. Merkittävin sairauspoissaolojen syy on selkäkipu. 

Vuoden 2014 juhlapäivän yhteistyökumppani on UKK-instituutti. Sen tutkimus- ja kehittämishankkeissa tuotetaan tietoa liikunnan terveysvaikutuksista ja liikunnan edistämisestä mm. työpaikoilla. 

– Jos liikunta kuuluu koko organisaation toimintakulttuuriin, on työntekijänkin helpompi lähteä liikkeelle. Tärkeää on, että työntekijät otetaan mukaan suunnittelemaan millaiseen liikuntaan talossa kannustetaan. Lisäksi liikunnan edistämisen pitää näkyä myös työterveyshuollon toiminnassa, erikoistutkija Minna Aittasalo UKK-instituutista sanoo. 

Sairaanhoitajan päivää vietetään eri puolilla Suomea liikunnallisten tapahtumien merkeissä. Lisätietoa tapahtumista: www.sairaanhoitajaliitto.fi/1205 

Sairaanhoitajan päivää vietetään vuosittain ympäri maailmaa kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (International Council of Nurses, ICN) aloitteesta. Juhlapäivään liittyy merkittävä historiallinen tapahtuma. Toukokuun 12. päivä on Florence Nightingalen syntymäpäivä. Nightingale oli sairaanhoidon uranuurtaja, joka uudisti sairaanhoitajien koulutusta ja ammatillista asemaa merkittävästi 1800-luvulla. 

Lisätietoja 

Merja Merasto, Sairaanhoitajaliitto, puheenjohtaja, merja.merasto (at) sairaanhoitajaliitto.fi, puh. 044 5290 046 

Minna Aittasalo, UKK-instituutti, erikoistutkija, terveystieteiden tohtori ja fysioterapeutti, minna.aittasalo (at) uta.fi, 03 282 9267 

Laura Niemi, Sairaanhoitajaliitto, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, laura.niemi (at) sairaanhoitajaliitto.fi, puh. 050 3738602 

Lisää aiheesta 

Kotka vähensi sairauslomia liikunnalla 
Kotkan kaupunki on onnistunut vähentämään sairauspoissaoloja muun muassa tarjoamalla jumppia työaikana. 
Sairaanhoitajalehti.fi 

Liike elämään -tutkimushanke 
Tutkimuksessa autetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä luomaan itselleen henkilöstöliikunnan toimintamalli. 
UKK-instituutti 

Radiojuttu maanantaina 12.5. 
Sairaanhoitajan päivän teemasta julkaistaan toimitusten käyttöön myös radiojuttu. Jutussa haastatellaan sairaanhoitaja Elisa Valovirtaa sekä työyhteisöliikunnan asiantuntija Matleena Livsonia. Juttu on kuunneltavissa ja ladattavissa 12.5.2014 Deski.fi 

Iäkkäiden liikkumisen edistäminen vähentää kaatumisia 

Tiedote 10.4.2014 

Yli 75-vuotiaiden kaatumiset ovat yleisiä, joka kolmas ikäihminen kaatuu vähintään kerran vuodessa ja heikkokuntoisista vuosittain katuu joka toinen. Fyysisen toimintakyvyn yhteys kaatumisriskiin on selvä: Mitä paremmassa fyysisessä kunnossa 75 vuotta täyttänyt henkilö on ja mitä enemmän hän liikkuu, sitä epätodennäköisempää kaatuminen on. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänään julkaisemista Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH-tutkimus 2013) tuloksista ilmenee, että lähes puolet yli 75-vuotiaiden kaatumisista aiheuttaa vamman, joka tarvitsee jonkin asteista hoitoa. 

Suomessa kuolee vuosittain yli tuhat ikäihmistä kaatumisen seurauksena, noin 7000 saa lonkkamurtuman ja kymmenet tuhannet eriasteisia hoitoa vaativia vammoja. Kaatuminen voi lisätä myös kaatumispelkoa. Kaatumista pelkäävä ikäihminen vähentää liikkumistaan, mikä puolestaan heikentää toimintakykyä — ja lisää kaatumisvaaraa. Tämä kierre on mahdollista katkaista erilaisilla käytännön toimenpiteillä, kuten yleisellä fyysisellä aktiivisuudella ja erityisesti monipuolisella tasapaino- ja voimaharjoittelulla. Varhainen kaatumisvaaran tunnistaminen auttaa kaatumisten ehkäisemisessä ja edistää ikäihmisten hyvinvointia sekä itsenäistä kotona selviytymistä. Se myös vähentää terveydenhuollon kustannuksia. 

Toimintakyky heikkenee ikääntymisen myötä 

ATH-tutkimuksen mukaan 55—74-vuotiaista 84 prosenttia kykenee kävelemään puoli kilometriä levähtämättä, mutta 75 vuotta täyttäneistä vain hieman yli puolet. Portaiden kerrosvälin pystyy nousemaan levähtämättä yhdeksän kymmenestä 55—74-vuotiaasta, ikäihmisistä enää kuusi kymmenestä nousee kerrosvälin levähtämättä. Ikäihmiset jotka selviävät näistä fyysisistä ponnistuksista kaatuvat harvemmin kuin toimintakyvyssään vaikeuksia kokevat. Sisätiloissa kaatuvat erityisen usein fyysisesti passiiviset ikäihmiset, joista etenkin naisilla myös ulkona liikkuminen on rajoittunutta. Näistä kaatumisista aiheutuneet vammat vaativat usein sairaalahoitoa. 

Liikuntaharjoittelu parantaa toimintakykyä ja vähentää kaatumisia 

Terveysliikunnan suositus toteutuu vain harvalla 75 vuotta täyttäneellä. Kestävyyskuntoa kehittävä liikunta on yleisempää, kun taas lihasvoimaa kehittävä harjoittelu on todella harvinaista. Suositusten mukaisesti kaksi ja puoli tuntia reipasta kestävyysliikuntaa saa viikossa kerätyksi 13 prosenttia miehistä ja kuusi prosenttia naisista. Lihasvoimaa kehittää sekä miehistä että naisista kuusi prosenttia viikoittain. 

Liikuntaharjoittelulla voidaan parantaa iäkkäiden toimintakykyä ja vähentää kaatumisia ja niiden aiheuttamia vammoja. Monipuolisten liikuntapalvelujen tarjonta onkin tärkeää ja niiden järjestämisessä tarvitaan julkisen sektorin lisäksi myös järjestöjä. 

Lähde 

Sievänen H, Karinkanta S, Tokola K, Pajala S, Vasankari T, Kaikkonen R. Iäkkäiden toimintakyky, liikkuminen ja kaatumiset Suomessa 2013 -ATH-tutkimuksen tuloksia. Hki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2014. Tutkimuksesta tiiviisti 7, 2014.v 

Lisätiedot 

Harri Sievänen 

tutkimusjohtaja 

Puh. 050 436 0452 

harri.sievanen@ukkinstituutti.fi 

Liikkuvilla äideillä parempi elämänlaatu raskauden aikana kuin vähemmän liikkuvilla 

27.3.2014 

Raskauden aikana elämänlaatu voi heikentyä, koska elimistön muutokset ovat suuria. UKK-instituutin tutkimuksessa säännöllisesti liikkuvat naiset kokivat elämänlaatunsa paremmaksi raskauden lopussa verrattuna vähemmän liikkuviin naisiin. 

UKK-instituutin tutkimukseen osallistui 338 raskausdiabeteksen riskiryhmään kuulunutta naista. Naiset jaettiin raskauden lopussa toteutuneen kestävyysliikunnan määrän perusteella terveysliikuntasuositukset täyttävien ja ei-täyttävien ryhmiin. Suosituksen mukaan reipasta kestävyysliikuntaa pitäisi kertyä vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Elämänlaadun arviointi perustui Suomessa kehitetyn 15D-elämänlaatumittarin tietoihin raskauden alussa ja lopussa. Tutkimuksen alussa elämänlaatu oli molemmissa ryhmissä sama. 

Terveysliikuntasuositukset täyttäneiden äitien ryhmässä elämänlaatu oli merkitsevästi vertailuryhmää parempi erityisesti energisyyden, liikuntakyvyn ja tavanomaisista toiminnoista selviytymisen osalta. Säännöllisesti liikkuvat äidit kokivat myös unenlaatunsa paremmaksi ja olivat vähemmän ahdistuneita. 

Raskauden loppupuolella vain joka neljäs nainen liikkui terveyden kannalta riittävästi. Liikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia sekä sikiön että äidin fyysiseen terveyteen ja myös äidin elämänlaatuun. Yhteiskunnan näkökulmasta paremmalla elämänlaadulla on kauaskantoisia vaikutuksia äidin terveyspalveluiden käyttöön ja työhön paluun mahdollisesta viivästymisestä aiheutuneisiin kustannuksiin. 

Lisätietoja 
Päivi Kolu, TtM, tutkija, UKK-instituutti 
puh. 03 282 9234 
paivi.kolu (at) uta.fi 
 
 

 
Artikkeli 
Kolu P, Raitanen J, Luoto R. Physical Activity and Health-Related Quality of Life During Pregnancy: A Secondary Analysis of a Cluster-Randomised Trial. Maternal and Child Health Journal 2014;(March 1.):DOI 10.1007/s10995-014-1457-4 (Epub ahead of print) 

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan