UKK-instituutin liikkumisen mittaamisen menetelmällä valloitetaan nyt Eurooppaa

UKK-instituutin liikkumisen mittaamisen menetelmällä valloitetaan nyt Eurooppaa

Tiedote 27.11.2019


UKK-instituutti on kehittänyt liikkumisen mittaamisen menetelmän, jota on käytetty jo usean vuoden ajan suomalaisissa väestötutkimuksissa. Nyt tavoitteena on luoda liikemittauksista luotettava eurooppalainen standardi.


Kuudessatoista Euroopan maassa on tällä hetkellä käytössä liikemittausmenetelmä, joka on kehitetty Tampereella UKK-instituutissa. EUPASMOS (European Union Physical Activity and Sport Monitoring System) -hankkeessa luodaan yhtenäistä eurooppalaista tapaa mitata liikkumista ja paikallaanoloa.

Erilaiset liikemittaukset ovat tulleet terveysalan tutkimukseen jäädäkseen. Tutkimuskäytössä haasteeksi on kuitenkin noussut mittareiden eri tavat mitata liikettä ja paikallaanoloa, jolloin tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Myös erilaiset kyselyt tuottavat tutkijoille toisistaan poikkeavia tuloksia.

– EUPASMOS-hankkeessa mittaamme samaan aikaan ja samanlaisella menetelmällä yli puolessa EU-maista. Näin ei ole koskaan aikaisemmin tehty. Suomi on näissä liikemittaustutkimuksissa edelläkävijä, innostuu UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.

EUPASMOS-hanketta johtaa ja koordinoi Lissabonin yliopisto Portugalista. Hankkeen tavoitteena on kehittää EU-jäsenmaille seurantajärjestelmä liikkeen ja paikallaanolon mittaamiseen.
– Tärkeää olisi luoda järjestelmä, joka mahdollistaisi luotettavan, pätevän ja vertailukelpoisen tiedon tuottamisen jäsenmaiden kesken, Vasankari toteaa.

Hankkeen mittausmenetelmäksi on valittu neljä kansainvälistä liikunta-aktiivisuuskyselyä sekä liikemittaukset UKK-instituutin kehittämällä liikemittarilla.
– Tähän mennessä on tehty noin 5000 mittausta, ja syksyn aikana tulee vielä hieman lisää. Tuloksia hankkeesta on odotettavissa ensi vuoden puolella, kertoo erikoistutkija, terveystieteiden tohtori Pauliina Husu.

Liikemittari matkassa 24/7

UKK-instituutin mittarilla mitataan liikettä, paikallaanoloa ja unta. Käytännössä tutkimukseen osallistuja pitää liikemittaria viikon ajan vuorokauden ympäri; valveilla ollessa lantiolla ja nukkuessa ranteessa. Sen jälkeen osallistujamaat lataavat kerätyn datan pilveen, josta UKK-instituutin laboratorioinsinööri Henri Vähä-Ypyä sen analysoi.

– Mittarin kiihtyvyysanturit tuottavat erilaista dataa paikallaanolosta ja liikkumisesta. Siten pystymme tunnistamaan liikkumisen intensiteetin sekä sen, onko ihminen makuulla, istumassa vai seisomassa, Vähä-Ypyä selittää.

UKK-instituutin menetelmässä myös algoritmit poikkeavat totutusta.
– Kehittämämme algoritmit mahdollistavat paikallaanolon tarkat mittaustulokset, mikä on tutkimusten kannalta uutta ja erittäin merkityksellistä, Vasankari korostaa.

Haastattelupyynnöt:

UKK-instituutti, johtaja Tommi Vasankari, tommi.vasankari(a)ukkinstituutti.fi, 040 505 9157

UKK-instituutti, erikoistutkija Pauliina Husu, pauliina.husu(a)ukkinstituutti.fi, 046 922 1832

UKK-instituutti, laboratorioinsinööri Henri Vähä-Ypyä, henri.vaha-ypya(a)ukkinstituutti.fi, 046 922 1793

 
Edellinen muokkaus: 02.12.2019