Tutkimus

Naishoitajien selkäkipujen ehkäisytutkimus

Prevention of Chronic Low Back Pain in Female Nurses (NURSE-RCT)

Lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus epäspesifin selkäkivun voimakkuuteen ja uusiutumiseen, alaselän liikehallinnan häiriöihin ja välttämiskäyttäytymiseen naishoitajille (NURSE-RCT).

Tausta

Hoitohenkilöstö siirtyy Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 56-vuotiaina. Yleisemmät syyt ennenaikaiseen eläköitymiseen ovat tule-sairaudet. Epäspesifi selkäkipu on merkittävin sairauspoissaolojen syy. Tule-sairauksien esiintyvyyden ja haittojen sekä niiden aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden ennustetaan kasvavan, koska väestö ikääntyy ja lihavuus, vähäinen liikunta ja huono fyysinen kunto yleistyvät. Hyvä tule-toimintakyky on tärkeä hoitohenkilöstön työkyvyn perusta, jonka ylläpitämiseksi tarvitaan monipuolista liikuntaa.

Raskas fyysinen kuormitus lisää hoitajilla sekä fyysisiä oireita että henkistä väsymystä. Hoitotyössä kumarassa asennossa työskentely, potilaiden nostaminen ja siirtäminen kuormittavat erityisesti selkää. Keskeiset selkäkivun uusiutumista ja pitkittymistä ennustavat tekijät liittyvät akuutissa vaiheessa selän nivelsiteiden vaurioitumisen aiheuttamiin liikkeen hallinnan häiriöihin sekä kivun pelkoon ja välttämiskäyttäytymiseen. Luotettavien mittareiden puute vaikeuttaa edellä mainittujen tekijöiden ennakointia, näihin vaikuttavien vaaratekijöiden tunnistamista ja kuntoutusmenetelmien vaikuttavuuden tutkimista.

Yleisesti akuutin epäspesifin selkäkivun jälkeen työhön paluuta edistäviä tekijöitä näyttävät olevan omat positiiviset oletukset toipumisesta ja vähentynyt liikkumisen pelko, huolestuneisuus ja varuillaanolo. Kipu monessa paikassa yhtä aikaa (multisite pain) on yhteydessä ja ennustaa työkyvyttömyyttä. Fyysinen harjoittelu ja neuvonta vaikuttavat edellä mainittuihin suotuisasti, mutta niiden sisällöstä ei ole yksimielisyyttä.

Tavoite

NURSE-RCT -tutkimuksella selvitettiin lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta alaselkäkipuun, selän liikehallintaan ja välttämiskäyttäytymiseen. Tavoitteena oli vähentää työssä käyvien, epäspesifistä selkäkivusta kärsivien naishoitajien kipua, sen uusiutumista/pitkittymistä sekä niihin liittyviä toiminnan haittoja ja sairauspoissaoloja. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin menetelmiä hoitohenkilöstön fyysisen kuormittuneisuuden, suoritus- ja työkyvyn arviointiin sekä selkäkivun uusiutumisen ja pitkittymisen ennakointiin (HOITOALAN TESTIT -osahanke).

Lihaskuntoharjoittelun avulla pyrittiin vähentämään alaselän liikehallinnan häiriöitä, joiden syynä pidetään selän nivelsiteiden, lihaskalvojen ja muiden venymiselle herkkien sidekudosten vaurioitumista haitallisessa kuormituksessa. Harjoittelun keskeinen tavoite oli korjata kivun aiheuttamia liikkeen hallinnan häiriöitä parantamalla lannerangan keskiasennon hallintaa ja tukemista eri aseinnoissa ja liikkeissä. Lisäksi harjoitettiin tasapainoa, koordinaatiota, vartalon lihasten kestävyyttä ja alaraajojen voimaa. Oletuksena oli, että harjoittelu auttaa välttämään alaselän haitallista kuormitusta, lisäksi rauhallisen hengityksen tahdissa tapahtuva lihaskuntoharjoittelu vaikuttaa autonomiseen hermostoon ja edistää palautumista

Neuvonta pohjautui kognitiivis-behavioristiseen menetelmään. Tavoitteena oli muuttaa kipuun liittyviä negatiivisia uskomuksia, vähentää fyysiseen toimintaan liittyvää välttämis- ja pelkokäyttäytymistä ja ohjata kuormittamaan selkää turvallisesti eri asennoissa ja liikkeissä sekä työssä että vapaa-aikana sekä rohkaista liikkumiseen ja muuhun fyysiseen toimintaan. Menetelmänä käytettiin ongelmaperustaista oppimista, jonka tavoitteena oli, että hoitajat tunnistavat työhön ja vapaa-aikaan liittyviä selän kuormitustekijöitä ja löytävät niitä vähentäviä ratkaisuja. Oletuksena oli, että kivun hallinnan koheneminen vähentää elimistön stressiä, lisää sopeutumiskapasiteettia ulkoisiin kuormituksiin ja helpottaa palautumista.

Menetelmät

Tutkimus oli satunnaistettu, kontrolloitu interventio. Tutkimukseen tarvittiin voimalaskelmien mukaan 240 naishoitajaa. Tutkittavat olivat vapaaehtoisia vuodeosastoilla työskenteleviä 30-54-vuotiaita epäspesifistä selkäkivusta kärsiviä naishoitajia (n=240), jotka arvottiin neljään ryhmään (1=harjoittelu, 2=neuvonta, 3=näiden yhdistelmä, 4=vertailu). Tutkimuksen mittaukset tehtiin mittaajilta sokkoutetusti (alussa, 6 -12- ja 24 kk:n jälkeen). Tulokset analysoitiin intention-to-treat-periaattella 2x2-faktoriasetelmassa, työhön liittyvät ym. sekoittavat tekijät huomioitiin malleissa.

Tutkimuksen hyväksymiskriteerit olivat: 1) kipujanalla mitattu selkäkipu vähintään 20 mm (asteikko 0-100) viimeksi kuluneiden kahden kuukauden aikana 2) vähintään kaksi positiivista löydöstä kuudessa selän liikehäiriötestissä. Tärkeimmät poissulkukriteerit olivat aikaisempi selkäleikkaus tai traumaattinen selkävamma (murtuma, välilevyn pullistuma), lääkärin toteama pitkäaikainen selkäsairaus, polven alapuolelle säteilevää kipua tai puutumista (iskias), vakava sairaus, joka estää liikkumisen, ylipaino (BMI>33) ja raskaus.

Päätulosmuuttujat olivat muutokset koetussa selkäkivun intensiteetissä, liikehallin häiriötesteissä sekä välttämis- ja pelkokäyttäytymisessä, jota mitattiin subjektiivisesti kyselylomakkeella ja objektiivisesti liikuntamittarilla (kiihtyvyysanturi). Interventioiden kustannustehokkuutta selvitettiin nk. Potentiaali-mallilla, joka on kehitetty työterveyteen kohdentuvien toimenpiteiden tarkasteluun. Siinä kustannuksia ja hyötyjä arvioidaan vuositasolla.

Osana esitutkimuksen menetelmien kehittämistyössä selvitettiin eri mittareiden toistettavuutta (kahdet alkumittaukset), kriteerivaliditeettia (rinnakkaismittaukset) ja muutosherkkyyttä 6 kk:n intervention jälkeen.

Toteutus

NURSE-RCT -tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Esitutkimus alkoi marraskuussa 2011 (n=60) ja laajempi jatkotutkimus vastaavaan aikaan vuonna 2012 (n=180). Tutkimusasetelmat olivat muuten täysin samat, mutta esitutkimuksessa tietyt alkumittaukset tehtiin kaksi kertaa (toistettavuuden arviointi) ja niihin sisältyi fysiologisia rinnakkaismittauksia (kriteerivalidaatio-tutkimus). Nämä metodologiset tutkimukset olivat osa HOITOALAN TESTIT -hanketta. Tämän hakemuksen käyttösuunnitelma koski vuoden 2012 esitutkimuksen toteutusta. Esitutkimuksessa kerätty aineisto vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta oli osa vuonna 2012 alkavan jatkotutkimuksen aineistoa.

Esitutkimusten seulontakyselyt jaettiin lokakuussa 2011 vuodeosastojen hoitajille Tampereen kaupungin pitkäaikaissairaanhoidon osastoille Koukkuniemen vanhainkodissa. Tutkimukseen sopivat henkilöt saivat kirjallisen osallistumiskutsun, mittaukset tehtiin tutkittavien työpaikalla ja UKK-instituutissa. Interventioiden (6 kk) ryhmätapaamiset, joista UKK-instituutti vastasi, järjestetään työvuorojen vaihtuessa työpaikkojen läheisyydessä 10-15 henkilön pienryhmissä. Interventioryhmiä ohjasivat asiaan hyvin perehtyneet, erikseen koulutetut ammattilaiset.

Toiminnallinen, progressiivinen lihaskuntoharjoittelu (60 min) eteni taito- ja tekniikkaharjoittelusta lihaskestävyyden ja -voiman lisäämiseen. Alkuun (8 viikkoa) harjoiteltiin 2 kertaa viikossa ohjatusti, loput 16 viikkoa kerran viikossa ohjatusti ja kerron kotona DVD:n/oppaan avulla. Neuvontaryhmät (yhteensä 10 kertaa 45 min) kokoontuivat ensimmäiset 4 kertaa kerran viikossa, seuraavat 4 kertaa kerran kahden viikon välein ja 2 kertaa viimeisten 16 viikon aikana. Edellisten lisäksi järjestettiin kaksi ohjattua harjoitus- ja/tai neuvontakertaa) I ja II seurantamittausten (6-12 kk) välillä.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä UKK-instituutin, Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) ja Työterveyslaitoksen (TTL) ja Zürichin yliopiston kanssa. Tutkimusryhmän ulkopuolelta tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen pitkäaikaishoidon päällikkö Marjo Liimatainen, KM, SHO, ft ja vastaava osastonhoitaja Kirsti Taskinen (hoitotyön toteutus, interventioiden käytännön organisointi).

Tutkimuksen hyödynnettävyys

Tutkimusta varten kehitetään uusia harjoitus- ja neuvontamalleja. Näiden avulla tuotetaan uutta tietoa menetelmistä, joiden avulla voidaan vähentää naishoitajien selkäkipua, niiden uusiutumista ja pitkittymistä. Tutkimus on monitieteinen ja siinä sovelletaan uusinta biomekaanista ja käyttäytymistieteellistä tietoa selkäkivun varhaiskuntoutuksessa (biopsykososiaalinen malli). Kustannusvaikuttavuusanalyysit tuottavat tärkeää tietoa menetelmien käytettävyydestä. Tuloksia voidaan soveltaa myös muiden selkäpotilaiden ja etenkin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevien naisten epäspesifien selkäkipujen varhaiskuntoutukseen.

Tiedotteita

6.5.2020
Liikkumiseen liittyvä pelko yhteydessä selkäpotilaiden harjoitteluaktiivisuuteen

9.8.2019
Sovellettu pilatestyyppinen harjoittelu tehoaa selkäkipuun

19.12.2018
Naishoitajien selkäkivun ehkäisytutkimus: pienellä panostuksella hyvään tulokseen

13.7.2017
Liikunnallisesti aktiivisilla hoitajilla vähemmän selkäkivusta aiheutuvia sairauspoissaoloja kuin liikkumattomilla

+ Lue koko kuvaus

Vastaava tutkija

Jaana Suni
Jaana Suni
tutkimus- ja kehittämispäällikkö
terveystieteiden tohtori
Puh. 050 373 0253
Asiantuntemus
  • terveyden edistämisen dosentti (Tampereen yliopisto)
  • aikuisväestön terveyskunnon ja fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi
  • terveysliikunnan annostelu terveyskunnon eri osa-alueilla
  • selän terveys
Tutkijaryhmä Jaana Suni, Marjo Rinne, Annika Taulaniemi, Jari Parkkari (vastaava lääkäri), Pauliina Husu, Sirpa Lusa (TTL), Harri Lindholm (TTL), Anne Punakallio (TTL), Guy Ahonen (TTL), Markku Kankaanpää (TAYS), Marko Neva (TAYS), Lotta Kuusinen (TAYS), Hannu Luomajoki (ZHAW)
Yhteistyö Työterveyslaitos (TTL), Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS), Zurich University of Applied Sciences (ZHAW)
Rahoittajat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Kansaneläkelaitos
Eettinen toimikunta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) eettinen toimikunta 21.10.2008 ja muutokset 19.9.2011 (ETL-koodi R08157)
Hanke alkanut 2011
KV-rekisterin tunnus NCT01465698
Julkaisuja
Fear-avoidance beliefs are associated with exercise adherence: secondary analysis of a randomised controlled trial (RCT) among female healthcare workers with recurrent low back pain (scientific article) (2020)
Efficacy of six months neuromuscular exercise on lumbar movement variability: a randomized controlled trial (scientific article) (2019)
Neuromuscular exercise reduces low back pain intensity and improves physical functioning in nursing duties among female healthcare workers; secondary analysis of a randomised controlled trial (scientific article) (2019)
Effectiveness and cost-effectiveness of neuromuscular exercise and back care counseling in female healthcare workers with recurrent non-specific low back pain: a blinded four-arm randomized controlled trial (scientific article) (2018)
Effects of neuromuscular exercise on lumbar movement control, fitness and work-related physical factors in female nursing personnel with sub-acute, re-current low back pain – randomized controlled trial (kongressiabstrakti) (2018)
Bio-psychosocial factors are associated with pain intensity, physical functioning and ability to work in female healthcare personnel with recurrent low back pain (2017)
The effect of muscle fatigue and low back pain on lumbar movement variability and complexity. (2017)
Liikkuva selkäpotilas säästää kustannuksia (2017)
Evaluation of the effects of physical activity, cardiorespiratory condition, and neuromuscular fitness on direct health-care costs and sickness-related absence among nursing personnel with recurrent nonspecific low back pain (2017)
Neuromuscular exeercise and back counselling for female nursing personnel with recurrent non-specific low back pain (2016)
Reliability of musculoskeletal fitness tests and movement control impairment test battery in female health-care personnel with recurrent low back pain (2016)
Lihaskuntoharjoittelun ja selkäneuvonnan vaikutukset ja kustannusvaikuttavuus naishoitajien alaselkäkipuun ja sairauspoissaoloihin. (2016)
Concurrent validity and reliability of a novel wireless inertial measurement system to assess trunk movement (2015)
Pain intensity attenuates movement control of the lumbar spine in low back pain (2015)
Liikunnan ja kunnon yhteys terveydenhuollon kustannuksiin ja sairauspoissaoloihin epäsepesifistä selkäkivuista kärsivillä naishoitajilla (2015)
Pystyvyyskäsityksiä selittävät tekijät alaselkäkipuisilla naishoitajilla (2015)
Associations of physical fitness with general health, physical functioning and work-ability in female nursing personnel with non-chronic nonspesific low back pain (NSLBP) (2014)
Repeatability of the motor and musculoskeletal fitness tests and the movement control impairment test battery in female nursing personnel with nonchronic nonspecific low back pain (NSLBP) (2014)
Repeatability of the Musculoskeletal Fitness Tests and the Movement Control Impairment Test Battery in Female Nursing Personnel with Sub-Acute Nonspecific Low Back Pain (NSL) (2013)

 

 
Edellinen muokkaus: 08.01.2019