Hyppää sisältöön

Tiedotteet vuonna 2011

Tasapainosta turvaa liukkailla keleillä 12.12.2011 

Naishoitajien alaselkäkipujen uusiutumisen ehkäisyä tutkitaan UKK-instituutissa 7.12.2011 

Terveyden edistämisen teko -palkinto Liikuntapiirakalle 17.11.2011 

Kuntosali- ja tasapainoharjoittelu sopii iäkkäille naisille, väitöstiedote 3.10.2011 

Liiallinen istuminen vaarantaa terveyden, Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät 28.—29.9.2011 23.9.2011 

Terveys 2011 selvittää suomalaisten liikunta-aktiivisuutta ja kuntoa 16.8.2011 

Liikunta on hyväksi vaihdevuosi-ikäisille naisille 28.6.2011 

Murtumat heikentävät iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä vuosiksi 9.6.2011 

Elintapojen parantaminen raskauden aikana on hyväksi äidin ja lapsen terveydelle 17.5.2011 

Suomalaisten terveysliikunta 2010 28.4.2011 

Tapaturmapäivän päätilaisuus Tampereella 13.5. 24.3.2011 

Koukkuniemessä tutkitaan värähtelyharjoittelua 22.2.2011 

Tasapaino kuntoon talven liukkaille keleille 

Tiedote 12.12.2011 

Invalidiliiton liukastumisista varoittava Talvisia jännitysnäytelmiä -kampanja alkaa jälleen, kun Etelä-Suomessakin on saatu esimakua talven liukkaista keleistä. Tällä kertaa kampanjassa korostetaan erityisesti hyvän tasapainon ja kehonhallinnan merkitystä liukastumisten ehkäisyssä. UKK-instituutti on laatinut harjoitteluohjeet tasapainon ja kehonhallinnan harjoittamiseen. 

Liukkaus aiheuttaa joka talvi kymmeniä tuhansia kaatumisia, joista osa johtaa pitkiin sairauslomiin ja merkittäviin kustannuksiin. Invalidiliitto on muistuttanut kampanjassaan liukkauden vaaroista ja kaatumisten ennalta ehkäisystä jo vuosia. Kampanjan pääyhteistyökumppani on edellisvuoden tapaan Judoliitto. 

– Emme voi luvata varmaa tapaa olla kaatumatta tai kaatua loukkaantumatta, mutta tiedämme lihaskunto- ja tasapainoharjoittelun edesauttavan pystyssä pysymistä. Uskomme, että myös turvallisemman kaatumistavan harjoitteilla voidaan vähentää joitain tyypillisiä liukastuessa tulevia vammoja ja vähentää liukastumispelkoa, toiminnanjohtaja Marita Kokkonen Judoliitosta kertoo. 

Harjoituksista tasapainon hallintaa 

Invalidiliiton www.liukastumis.info-sivustolla on tarjolla jokaiselle sopivia tasapaino- ja kehonhallintaharjoitteita. Tärkeää viestiä tuodaan esiin hauskalla tavalla: kampanjan maskottina seikkailee tällä kertaa kissanainen. Harjoitteet on suunniteltu yhteistyössä tasapainon merkityksestä ja kehittämisestä väitöskirjansa tehneen UKK-instituutin tutkija Marjo Rinteen kanssa. 

– Liikehallinnan harjoittamisella voi olla hyvinkin suuri merkitys kaatumisten ja muiden tapaturmien ehkäisemisessä. Hyvällä kehonhallinnalla voidaan ehkäistä niin liikunta- kuin työtapaturmiakin, kertoo tutkija Marjo Rinne UKK-instituutista. 

Liukkaaseen keliin voi varustautua hyvän tasapainon lisäksi oikeilla varusteilla: kunnolliset kengät sekä kenkiin kiinnitettävät liukuesteet ovat hyödyllisiä apuvälineitä. Tärkeää on myös muistaa kesyttää kiire ja varata myös kävelymatkoihin riittävästi aikaa. 

Lähde: Invalidiliiton tiedote 12.12.2011 

 
Lisätietoja 

Marjo Rinne, tutkija, UKK-instituutti 
p. 03 282 9111 
 

Lisätietoa 

Harjoitusohjeita tasapainon ja kehonhallinnan kehittämiseen www.liukastumis.info 

Naishoitajien alaselkäkipujen uusiutumisen ehkäisyä tutkitaan UKK-instituutissa 

 
Tiedote 7.12.2011 
 
Lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta naishoitajien alaselkäkipuihin selvittävä tutkimus on käynnistynyt UKK-instituutissa. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat yleisimpiä syitä hoitohenkilöstön ennenaikaiseen eläköitymiseen ja epäspesifi selkäkipu on merkittävin sairauspoissaolojen syy. Hoitohenkilöstö siirtyy Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 56-vuotiaina. 

UKK-instituutin tutkimuksen tavoitteena on vähentää työssä käyvien, epäspesifistä selkäkivusta kärsivien naishoitajien kipua, sen uusiutumista ja pitkittymistä sekä kipuihin liittyviä toiminnan haittoja ja sairauspoissaoloja. Lisäksi tutkimuksessa kehitetään menetelmiä hoitohenkilöstön fyysisen kuormittuneisuuden, suoritus- ja työkyvyn arviointiin sekä selkäkivun uusiutumisen ja pitkittymisen ennakointiin. 

Lihaskuntoharjoittelun avulla pyritään vähentämään alaselän liikehallinnan häiriöitä. Ne syntyvät yleensä haitallisessa selän kuormituksessa, jolloin selän nivelsiteet, lihaskalvot ja muut venymiselle herkät sidekudokset vaurioituvat. 

Sovelletun, suurelta osin pilatestyyppisen harjoittelun keskeinen tavoite on korjata kivun aiheuttamia häiriöitä liikkeenhallinnassa. Erityisesti pyritään parantamaan lannerangan keskiasennon hallintaa ja tukemista eri aseinnoissa ja liikkeissä. Lisäksi harjoitetaan tasapainoa, koordinaatiota, vartalon lihasten kestävyyttä ja alaraajojen voimaa. 

Neuvonnan tavoitteena on muuttaa kipuun liittyviä negatiivisia uskomuksia, vähentää fyysiseen toimintaan liittyvää välttämis- ja pelkokäyttäytymistä ja ohjata kuormittamaan selkää turvallisesti eri asennoissa ja liikkeissä sekä rohkaista liikkumaan. 

Kaksivaiheinen satunnaistettu interventiotutkimus tehdään UKK-instituutin, Tampereen yliopistollisen sairaalan, Työterveyslaitoksen ja Zürichin yliopiston yhteistyönä. Siihen seulotaan mukaan 240 tamperelaista 30—54-vuotiasta vuodeosastoilla työskentelevää naishoitajaa, joilla on ollut epäspesifejä selkäkipuja. 

NURSE-tutkimuksen ensimmäinen vaihe on käynnistynyt Tampereen kaupungin pitkäaikaissairaanhoidon osastoilla Koukkuniemen vanhainkodissa ja Rauhaniemen sairaalassa. Toinen vaihe alkaa vuoden 2012 lopussa ja jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta saadaan vuonna 2014. 

Lisätietoja tutkimuksesta 

Jaana Suni 
erikoistutkija, terveystieteiden tohtori 
UKK-instituutti 
puh. 03 282 9265 

Terveyden edistämisen teko -palkinto Liikuntapiirakalle 

Tiedote 17.11.2011 

Terveyden edistämisen keskus (Tekry) myönsi merkittävät huomionosoitukset terveyden edistämisen vaikuttajille ja teoille juhlaseminaarissaan (16.11.) Helsingissä. UKK-instituutin kehittämä Liikuntapiirakka oli yksi kolmesta palkitusta terveyden edistämisen teosta. 

— Liikuntapiirakka korostaa hyötyliikunnan merkitystä. Jokainen voi rakentaa itselleen sopivan ohjelman oman peruskunnon ja tavoitteen mukaisesti. Liikuntapiirakka on levinnyt laajalti perusterveydenhuollon käyttöön liikuntaneuvonnan apuvälineenä. Lisäksi siitä on tehty useita versioita, Tekryn toiminnanjohtaja Janne Juvakka perusteli palkitsemista. 

Terveysliikunnan suosituksen kertova Liikuntapiirakka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2004. Kuva uusittiin vuonna 2009 vastaamaan päivitettyä terveysliikunnan suositusta. Liikuntapiirakka on julkaistu myös ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Vuonna 2011 ilmestyivät liikuntarajoitteisille suunnitellut Soveltavat liikuntapiirakat. 

— Tekry on palkinnut terveyden edistämisen tekoja jo 1990-luvulta. Tänä vuonna palkitut teot koskettavat laajoja väestöryhmiä, ne ovat vaivattomia ja helppoja käyttää, innostavia ja uutta luovia tekoja, toiminnanjohtaja Juvakka perusteli kolmea palkinnon saajaa. 

Muut palkitut terveyden edistämisen teot olivat Sydänmerkki ja Risto Räppääjä -lastenelokuva. 

Uutisvideo palkintojen jaosta on katsottavissa Terveyden edistämisen keskuksen verkkosivuilla. 

Lisätietoa 

Liikuntapiirakka >> 

Kuntosali- ja tasapainoharjoittelu sopii iäkkäille naisille 

Tiedote 3.10.2011 

Vähintäänkin kohtuullisesti rasittava voimaharjoittelu ja tasapaino-hyppelyharjoittelu ovat turvallisia ja käyttökelpoisia harjoitusmuotoja kotona asuville suhteellisen terveille iäkkäille naisille. Etenkin voima-, tasapaino- ja hyppelyharjoitteita yhdistävä harjoittelu ehkäisee naisten fyysisen toimintakyvyn ja luuston heikkenemistä. 

Tämä käy ilmi terveystieteiden maisteri Saija Karinkannan UKK-instituutissa tekemästä tutkimuksesta, jossa 70—78-vuotiaat tamperelaisnaiset harjoittivat säännöllistä liikuntaa vuoden ajan. Fyysisen toimintakyvyn säilyttämiseksi ikääntyneiden olisi syytä jatkaa säännöllistä liikuntaa, vaikka tutkimuksessa joitakin harjoitusvaikutuksia oli nähtävissä vielä vuosi harjoittelun lopettamisen jälkeenkin. 

Hyvä fyysinen toimintakyky on keskeinen iäkkäiden itsenäiseen elämään vaikuttava tekijä. Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen lisää avun tarvetta ja altistaa laitoshoidolle. Usein myös iäkkäiden kaatumisten taustalla on fyysiseen toimintakykyyn liittyviä tekijöitä, kuten alentunut alaraajojen lihasvoima sekä heikentynyt kehon tasapaino ja liikkumiskyky. Lisäksi luun heikkeneminen lisää iäkkään riskiä saada kaatumistilanteissa luunmurtuma. 

Terveystieteiden maisteri Saija Karinkannan väitöskirja perustuu UKK-instituutissa tehtyyn Ikäihmisten liikuntatutkimukseen. Tutkimuksessa arvioitiin kahden eri liikuntaharjoitteluohjelman sekä näiden yhdistelmän vaikutuksia kotona asuvien iäkkäiden naisten kaatumisten ja murtumien riskitekijöihin. Lisäksi arvioitiin harjoitusohjelmien soveltuvuutta iäkkäille naisille sekä tarkasteltiin saavutettujen harjoitusvaikutusten pysyvyyttä. 

149 tutkimukseen osallistuvaa 70—78-vuotiasta tamperelaisnaista satunnaistettiin neljään ryhmään: voimaharjoittelu-, tasapaino-hyppelyharjoittelu, yhdistetty harjoittelu (voima + tasapaino-hyppelyharjoittelu) ja verrokkiryhmä. Harjoitusryhmäläiset harjoittelivat ohjatusti kolme kertaa viikossa 12 kuukauden ajan. Verrokkiryhmään arpoutuneet naiset liikkuivat entiseen malliin. Mittaukset tehtiin tutkimuksen alussa, heti intervention päätyttyä ja vielä vuosi intervention päättymisen jälkeen. 

Harjoittelu soveltui hyvin naisille. Intervention päätyttyä kaikki harjoitteluryhmät olivat hyötyneet harjoittelusta verrokkeihin verrattuna. Eniten hyötyivät yhdistettyä harjoittelua tehneet. Yhdistetty voima- ja tasapaino-hyppelyharjoittelu paransi naisten alaraajojen lihasvoimaa ja kehon dynaamista tasapainoa sekä itse arvioitua fyysistä toimintakykyä. Lisäksi aktiivisesti harjoitelleiden naisten sääriluun lujuus parani. Vuosi harjoittelun lopettamisen jälkeen noin puolet harjoittelun avulla saavutetuista hyödyistä oli nähtävissä dynaamisessa tasapainossa ja luun lujuudessa. Muu harjoittelun avulla saavutettu hyöty oli kuitenkin menetetty. 

Terveystieteiden maisteri Saija Karinkannan väitöskirja To Keep Fit and Function — Effects of three exercise programs on multiple risk factors for falls and fractures in home-dwelling older women, Kolmen eri liikuntaohjelman vaikutukset kaatumisten ja murtumien vaaratekijöihin kotona asuvilla iäkkäillä naisilla tarkistetaan väitöstilaisuudessa la 8.10.2011 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Raija Korpelainen Oulun yliopistosta. 

Lisätiedot 

Saija Karinkanta 

projektipäällikkö/erikoistutkija 

filosofian tohtori, fysioterapeutti 

puh. 050 434 5869, saija.karinkanta(a)ukkinstituutti.fi 

Ikäihmisten liikuntatutkimus 

Effects of physical activity on balance, muscle strength, gait and bone health in elderly women: Randomized controlled and follow-up study 

Tutkimuksessa selvitettin fyysisen aktiivisuuden vaikutusta tasapainoon, lihasvoimaan, elämänlaatuun ja luustoon iäkkäillä naisilla. Hanke on sisältänyt vuoden liikuntaharjoitteluosuuden ja tutkimukseen osallistuvien seurannan yhden ja viiden vuoden jälkeen harjoitteluohjelman lopettamisest 

Lue tutkimus 

Liiallinen istuminen vaarantaa terveyden 

Tiedote 23.9.2011 
 
Liikkumattomuus on noussut terveysriskien eturiviin. Istuminen vaarantaa terveyttämme enemmän kuin yleisesti tiedetään. Muun muassa monien tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen taustalta löytyy yksi yhteinen tekijä: pitkäkestoinen istuminen. Tämä koskee kaikkia ikäluokkia lapsista ikääntyneisiin. Päivittäisen istumista kartuttaa lapsilla ja nuorilla tietokoneen ja tv:n ääressä käytetty aika, aikuisilla päätetyön yleistyminen ja ikääntyneillä television katselu. 

Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä 28.—29.9.2011 UKK-instituutissa Tampereella pohditaan keinoja liikkumattomuuden ja sen aiheuttamien terveysriskien vähentämiseksi teemalla ”Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista?” 

Terveyden kannalta riittävälle liikunnan määrälle on olemassa suositukset, jotka on esitetty mm. Liikuntapiirakassa. Sen sijaan liikkumattomuuden raja-arvojen määrittämiseen tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Tuoreiden tutkimusten mukaan liikkumattomuus on kuitenkin todettu itsenäiseksi kansansairauksien riskitekijäksi, joka on riippumaton harrastetun liikunnan määrästä. Toisin sanoen runsas istuminen saattaa romuttaa riittävänkin liikunnan terveysvaikutukset. 

Liikenne- ja viestintäministeriön maaliskuussa 2011 julkaisemassa ”Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisessa strategiassa vuoteen 2020” linjataan tavoitteeksi kävely- ja pyöräilymatkojen lisääminen viidenneksellä vuodesta 2005. Tavoitetta edistää mm. yhdyskuntarakenteen ja lainsäädännön muuttaminen kevyttä liikennettä suosivaksi. Neuvotteleva virkamies Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo puheenvuorossaan, millaisia vaikutuksia kevyen liikenteen lisäämisellä olisi sekä liikkumattomuuden että ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. 

Erityisesti nuorten istumiseen ja sen vähentämiseen seminaarissa paneudutaan torstaina. Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin LIKES-tutkimuskeskuksesta kertoo Kanadassa tämän vuoden alussa julkaistuista lasten ja nuorten istumasuosituksista. Niiden mukaan 12—17-vuotiaiden tulisi minimoida päivittäiseen istumiseen käytetty aika. Tähän voidaan päästä muun muassa rajoittamalla viihteellinen ruutuaika kahteen tuntiin päivässä. Nuorten kohdalla Suomessa ollaan oltu edelläkävijöitä, sillä jo vuonna 2008 lasten ja nuorten liikuntasuosituksessa nostetaan esiin samanlainen ruutuajan rajoitus samalla kun suositeltiin 1—2 tunnin päivittäistä liikkumista. 
 

Suomalaisten liikunta-aktiivisuutta ja kuntoa selvitetään Terveys 2011 -tutkimuksessa 

 Tiedote 16.8.2011 

Suomalaisten terveydentilaa ja toimintakykyä selvittävässä laajassa Terveys 2011 -tutkimuksessa tutkitaan myös suomalaisten liikunta-aktiivisuutta ja kuntoa. Tähän osatutkimukseen osallistuu 3 000—4 000 henkilöä eri puolilla Suomea Terveys 2011 -tutkimuksen 10 000 henkilön otoksesta. 

Ensimmäistä kertaa suomalaisessa väestötutkimuksessa mitataan molemmilta sukupuolilta kunto ja kerätään objektiivista tietoa liikunta-aktiivisuudesta viikon ajalta. Kuntomittauksessa tehdään kuuden minuutin kävelytesti ja arvioidaan lihaskunto yleiseurooppalaisten ALPHA-FIT-testien avulla. Liikunta-aktiivisuudesta saadaan objektiivista tietoa mittarin avulla, joka taltioi viikon ajalta dataa tutkittavan kaikesta fyysisestä aktiivisuudesta — ja myös liikkumattomuudesta. 

Osana eurooppalaista Courage-ikääntymistutkimusta liikunta-aktiivisuuden mittaus tehdään myös 500:lle yli 75-vuotiaalle tutkittavalle. Vastaavanlaista tutkimusta ei ole Suomessa aikaisemmin tehty. 

Liikuntatutkimuksen toteuttaa UKK-instituutti. Tutkimuksen tiedonkeruu käynnistyi elokuun alussa ja jatkuu joulukuun puoliväliin saakka. 

Tiedustelut 

Tommi Vasankari 

johtaja 

lääketieteen tohtori, Director, Professor, MD, PhD 

puh. 040 505 9157, tommi.vasankari(a)ukkinstituutti.fi 

Lisää aiheesta 

ALPHA-FIT-testistö 

Liikunta on hyväksi vaihdevuosi-ikäisille naisille 

Tiedote 28.6.2011 
 
Liikunta lisää vaihdevuosi-ikäisten naisten hyvinvointia monella eri osa-alueella, selviää UKK-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa. Neljä kertaa viikossa kestävyysliikuntaa harrastaneet naiset kokivat olevansa vähemmän masentuneita ja nukkuvansa paremmin kuin vertailuryhmän naiset, jotka eivät liikkuneet yhtä paljon. Lisäksi kuumien aaltojen koettu määrä väheni liikuntaryhmän naisilla. Mitä enemmän naiset liikkuivat, sitä selvemmin hyvinvointi parani. 

Toimintaa haittaavista vaihdevuosioireista kärsii jopa puolet vaihdevuosi-ikäisistä naisista. Naisten vaihdevuosiin liittyvä painonnousu, ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset ja elintapojen muutokset saattavat edistää sydän- ja verisuonitauteja. 

Oireita lievittävät hormonihoidot, mutta niiden sivuvaikutusten vuoksi tarvitaan lisää tietoa liikunnan vaikutuksista. Liikunnan edullisista vaikutuksista on jo saatu viitteitä, ja uusimmassa suomalaisia väestötutkimuksessa liikunnalla todettiin yhteys myös vaihdevuosien ajoittumiseen. 

Menopaussi, elintavat ja liikunta -tutkimuksen (MELLI) tavoitteena oli selvittää, voidaanko kestävyystyyppisellä liikunnalla vähentää vaihdevuosioireita tai niiden haittaavuutta sekä parantaa elämänlaatua ja työ- ja toimintakykyä. Tutkimukseen osallistuneet 176 naista raportoivat päivittäin kuuden kuukauden ajan vaihdevuosioireet ja edeltävän yön unen laadun kännykkäohjelman avulla. Liikuntaryhmään kuuluvat saivat ohjeen toteuttaa kestävyystyyppistä liikuntaa neljä kertaa viikossa. Toteutumista seurattiin tallentavan sykemittarin avulla. Vertailuryhmä liikkui entiseen malliin. 
 
 
Julkaisu 
Luoto R, Moilanen J, Heinonen R, Mikkola T, Raitanen J, Tomas E, Ojala K, Mansikkamäki K, Nygård C-H. Effect of physical exercise on hot flashes and quality of life- a randomized controlled trial. Annals of Medicine 2011;doi:10.3109/07853890.2011.583674 
 
Open access –julkaisu on luettavissa verkossa: Effect of physical exercise on hot flashes and quality of life- a randomized controlled trial 

Lisätietoa 

Liikunta ja vaihdevuodet >> 

Murtumat heikentävät iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä vuosiksi 

 Väitöstiedote 10.6.2011 

Murtumat ovat iäkkäillä henkilöillä yleisiä ja niillä on vakavia seurauksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Liedon iäkkäät -tutkimuksessa joka neljäs 65 vuotta täyttänyt henkilö sai 12-vuoden seurannassa vähintään yhden luunmurtuman. Murtumista valtaosa (77 %) sattui naisille, mutta lonkka- ja olkavarren murtumien yhteys ennenaikaisen kuoleman vaaraan oli erityisen suuri miehillä. 

Tutkimus osoitti, että alakehon murtumat lisäävät ongelmia liikkumiskyvyssä ja päivittäisistä toiminnoista selviytymisessä jopa kahdeksan vuoden seurannan aikana. Myös yläkehon murtumat vaikeuttavat päivittäisistä perustoiminnoista selviytymistä. 

Liikkuminen on tärkeää ikääntyneille, sillä sen vähäisyys ennustaa itsenäisesti sekä ennenaikaista toimintakyvyn heikkenemistä että kuolemaa. 

Kaatumiseen ja luun haurastumiseen liittyvät tekijät ennakoivat murtumien vaaraa, ja niissä näyttää olevan eroja miesten ja naisten välillä. Naisilla luunmurtumia ennustavat käden heikko puristusvoima ja normaali tai alhainen kehon painoindeksi sekä miehillä depressiiviset oireet. Terveystieteiden maisteri Maarit Piirtolan väitöskirjatutkimuksessa erityisen hauraan luun osoittimena käytettiin nikamamurtumia, jotka ennustivat itsenäisesti tulevia luunmurtumia sekä miehillä että naisilla. 

Murtumien ilmaantuvuudesta, vaaratekijöistä ja seurauksista on olemassa vain vähän edustaviin väestöaineistoihin perustuvia tutkimuksia, joissa sekä miehiä että naisia on seurattu pitkään. Liedon iäkkäät –tutkimuksessa tarkasteltiin murtumien ilmaantuvuutta, vaaratekijöitä ja murtumien yhteyttä ennenaikaisen toimintakyvyn heikkenemisen ja kuoleman vaaraan 65 vuotta täyttäneillä lietolaisilla henkilöillä. 

Kahdentoista vuoden seurantatutkimukseen osallistui 92 % koko kunnan ikääntyvistä henkilöistä: yhteensä 1177 henkilöä (482 miestä ja 695 naista), joista 616 oli mukana toimintakyvyn muutosta kuvaavassa kahdeksan vuoden seurannassa. Liedon iäkkäät -murtumatutkimus on kattavuuden ja aineiston laajuuden vuoksi maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. 

Maarit Piirtolan tutkimus osoittaa, että iäkkäiden kaatumisten ja murtumien ehkäisyä sekä murtumapotilaiden hoitoa ja kuntoutusta tulee Suomessa tehostaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan erinomaisesti soveltaa luunmurtumien vaarassa olevien iäkkäiden henkilöiden seulontaan ja murtumapotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen.   
 
 
Terveystieteiden maisteri Tanja Maarit Piirtolan väitöskirja “Fractures in older people – incidence, predictors and consequences” (Ikääntyvien ja iäkkäiden henkilöiden luunmurtumat — ilmaantuvuus, ennustavat tekijät ja seuraukset) tarkastetaan tiistaina 14.6.2011 klo 12 Turun yliopistossa (Mikron auditorio, Kiinamyllynkatu 13) Väitöstilaisuuden virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jaakko Valvanne Tampereen yliopistosta. 
 
TtM Maarit Piirtola on syntynyt 1967 Porissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1986 Kuopion Musiikkilukiosta. Hän on valmistunut fysioterapeutiksi vuonna 1990 Jyväskylän Terveydenhoito-oppilaitoksesta ja terveystieteiden maisteriksi 2002 Jyväskylän yliopistosta. Hän toimii tutkijana UKK-instituutissa ja Turun yliopiston yleislääketieteen oppiaineessa. Väitös kuuluu kliinisen lääketieteen alaan. 

Elintapojen parantaminen raskauden aikana on hyväksi äidin ja lapsen terveydelle 

 Tiedote 17.5.2011 

Tehostetulla liikunta- ja ravitsemusneuvonnalla voidaan ehkäistä äidin sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin liittyvää sikiön suuripainoisuutta riskiryhmään kuuluvilla synnyttäjillä, selviää UKK-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa. 

Tutkimusryhmän johtaja, lääketieteen tohtori Riitta Luoto: 
— Syntymäpaino vaikuttaa paitsi synnytyksen sujuvuuteen myös lapsen myöhempään painon kehitykseen. Liikunta- ja ravintotottumusten parantaminen raskauden aikana on siten hyödyllistä sekä äidin että syntyvän lapsen terveydelle. 

Suomessa ja koko maailmassa yleistynyt raskausdiabetes on merkittävä riski äidin ja lapsen terveydelle synnytyksen aikana ja sen jälkeen. Nykyään joka kolmas suomalainen äiti on ylipainoinen raskauden alkaessa, mikä selvästi lisää raskausdiabeteksen vaaraa. 

UKK-instituutin tutkimuksessa selvitettiin raskauden aikaisen elintapaneuvonnan vaikuttavuutta 14 pirkanmaalaisessa kunnassa*, jotka satunnaistettiin koe- ja kontrollikuntiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 841 äitiä, joilla oli ainakin yksi raskausdiabeteksen riskitekijä, eli painoindeksi vähintään 25 kg/m², aiemmissa raskauksissa kohonnut raskausdiabetesriski tai suurikokoinen lapsi, diabetes lähisukulaisella tai ikää vähintään 40 vuotta. 

Koealueen neuvoloissa odottavat äidit saivat viisi kertaa tehostettua elintapaneuvontaa liikunnasta, ravitsemuksesta ja painonnoususta. Lisäksi äideille järjestettiin fysioterapeutin ohjaamia kuukausittaisia liikuntatapaamisia. Kontrollialueiden neuvoloissa jatkettiin tavanomaista neuvontaa. 

Elintapaneuvonnan tuloksena koeryhmän äidit lisäsivät kuidun ja hyvälaatuisten rasvojen osuutta ruokavaliossaan merkittävästi enemmän kuin kontrolliryhmien äidit. Raskauden loppuvaiheessa koeryhmään kuuluneiden äitien liikunta ei vähentynyt yhtä paljon kuin kontrolliryhmän äitien. 

— Tutkimus osoitti, että koeryhmän äideillä lapsen syntymäpaino oli keskimäärin 133 g pienempi kuin kontrolliryhmän äitien lapsilla. Näin ollen raskausdiabetekseen liittyvää lapsen suurta syntymäpainoa voidaan ehkäistä tehostamalla riskiryhmään kuuluvien äitien liikunta- ja ravitsemusneuvontaa, kertoo lääketieteen tohtori Riitta Luoto. 

Tutkimuksen tulokset julkaistaan 17.5.2011 ilmestyvässä tieteellisessä verkkolehdessä PLoS MEdicine open-access-julkaisuna (eli se on verkossa avoimesti kaikkien saatavilla). Yhdysvaltalaisen Public Library of Science –kustantajan eri tieteenalojen open-access-julkaisut ovat erittäin arvostettuja. 

Raskausdiabeteksen ehkäisy on tärkeä haaste ympäri maailmaa ja tutkimuksen tulokset ovat laajasti sovellettavissa erilaisissa väestöissä. Niinpä raportin tiivistelmä julkaistaan perinteisen englannin lisäksi espanjaksi, italiaksi, portugaliksi ja ranskaksi. PloS MEdicine –julkaisun yhteydessä on nähtävissä video lääketieteen tohtori Riitta Luodon esittämästä tutkimuksen yhteenvedosta englanniksi. 

*) Mukana olleet pirkanmaalaiskunnat: Akaa, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Mouhijärvi, Mänttä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski, Virrat, Vesilahti ja Ylöjärvi 

Hankkeessa tuotettiin liikuntasuositusaineistoa raskaana oleville ja synnyttäneille äideille 14 eri kielelle. 
 
Julkaisu 
Luoto Riitta, Kinnunen Tarja, Aittasalo Minna, Raitanen Jani, Ojala Katriina, Mansikkamäki Kirsi, Kolu Päivi, Lamberg Satu, Vasankari Tommi, Komulainen Tanja, Tulokas Sirkku, Primary prevention of gestational diabetes mellitus and large-for-gestational-age newborn by lifestyle counseling- a cluster-randomized controlled trial. (Raskausdiabeteksen ja gestaatioikään suhteutetun suurikokoisen lapsen primaaripreventio elintapaneuvonnalla — klusterisatunnaistettu kontrolloitu koe.) PloS MEdicine 2011. 

Lisätiedot 

Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa — raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus 

Preventing gestational diabetes among women at risk — a cluster-randomized controlled trial in primary health care 

Kokeellinen interventiotutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, voidaanko tehostetulla ravitsemus- ja liikuntaneuvonnalla ehkäistä raskausdiabeteksen puhkeamista riskiryhmään kuuluvilla äideillä. 

Lue tutkimus 

Liikkumisen lisääminen vaatii muutoksia ihmisten arkeen 

Tiedote 28.4.2011 

Riittämättömän liikkumisen vuoksi menetetään valtavasti liikunnan mahdollistamia terveyshyötyjä. Suomessa työikäisistä vain runsas kymmenesosa täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. Eläkeikää lähestyvistä suositusten mukaisesti liikkuu enää muutama prosentti ikäryhmästä. Valtakunnantason poliittisilla ratkaisuilla olisi kuitenkin mahdollista lisätä liikkumista — esimerkiksi autoilua suosiva työmatkojen veroetu voitaisiin muuttaa pyöräilyä suosivaksi. 

Kyselyjen mukaan noin puolet työikäisistä liikkuu terveysliikunnan suosituksen mukaisen määrän kestävyysliikuntaa. Mutta vain joka kymmenes harjoittaa myös lihaskuntoaan suositusten mukaisella minimitasolla. Työurien pidentämisestä toivottua tuottavuuden nousua ei välttämättä saavuteta, koska eläkeikää lähestyvien suomalaisten toimintakykyä heikentävät tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet lisääntyvät entisestään lähivuosina. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet aiheuttavat jo nyt eniten työstä poissaoloja ja ne ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. 

Erityisenä haasteena on liikkumattomien suuri määrä, heitä on noin viidesosa työikäisistä. Arkielämä on muuttunut yhä passiivisemmaksi ja istumiseen käytettävä aika on lisääntynyt.  Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että liikkumattomuus aiheuttaa yli neljänneksen tyypin 2 diabeteksesta. 

Liikunnan määrä vähenee Suomessa jo aikuisiän kynnyksellä. Lähes puolet 11-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mutta 15-vuotiaista enää vähemmän kuin joka viides. Kun työikäisistä vähän useampi kuin joka kymmenes täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan, niin eläkeikäisten kohdalla tavoitteeseen pääsee vain muutama prosentti. 

UKK-instituutin kokoama katsaus Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 on tehty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut katsauksen kirjoittamista ja se julkaistaan 28.4.2011 opetus- ja kulttuuriministeriön tuella ministeriön julkaisusarjassa. 

Katsauksessa kuvataan suomalaisten liikkumisen määrää ja riittävyyttä elämänkaaren eri vaiheissa ja se on yhteenveto aktiivisuuden kehittymisestä viime vuosikymmenien aikana. Liikunta-aktiivisuutta seurataan Suomessa useilla säännöllisesti toistettavilla kyselyillä. Tällainen itse ilmoitettu tieto kuitenkin usein yliarvioi väestön fyysistä aktiivisuutta. Sen takia liikkumisaktiivisuutta olisikin hyvä seurata objektiivisilla mittauksilla. Näin voitaisiin saada luotettavaa ennustetietoa terveyspoliittisen päätöksenteon tueksi. 
 

Husu Pauliina, Paronen Olavi, Suni Jaana, Vasankari Tommi; Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. 

Lisätiedot 

Tommi Vasankari 

johtaja 

lääketieteen tohtori, Director, Professor, MD, PhD 

Puh. 040 505 9157 

tommi.vasankari(a)ukkinstituutti.fi 

 

Tapaturmapäivän 13.5. päätilaisuus Tampereella 

Tiedote 24.3.2011 

Liikunta lisää terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Suomessa sattuu kuitenkin 350 000 liikuntatapaturmaa vuodessa. Tänä vuonna Tapaturmapäivän 13.5.2011 teemana on liikuntatapaturmien ehkäisy ja ensiapu. 
 
Liikunnallisen elämäntavan edistämisen myötä on myös liikuntaturvallisuuteen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Turvallisuustekijät on otettava huomioon suunniteltaessa liikuntapaikkoja, liikuntareittejä ja liikuntaohjelmia. Tapaturmien ehkäisyssä tulee kiinnittää huomiota myös eri liikuntalajeille ominaisiin tapaturmiin. 

Liikunnan iloa vai päätöntä menoa -seminaari 

Tapaturmapäivän valtakunnallinen päätapahtuma on tänä vuonna Tampereella. Perjantaina 13. 5. järjestetään UKK-instituutissa asiantuntijaseminaari Liikunnan iloa vai päätöntä menoa. Seminaarissa puhujina on liikunnan ja vapaa-ajan turvallisuuden parissa työskenteleviä tutkijoita sekä valtiovallan ja järjestöjen edustajia. Seminaari on maksuton. 

Tutustu seminaarin ohjelmaan   

Ilmoittaudu seminaariin täyttämällä ilmoittautumislomake. 

Tapaturmapäivä näkyy Tampereella perjantaina 13.5. 

Tampereen ala-asteen kouluissa tapahtuu aamupäivällä klo 9—12, kun Varalan urheiluopiston opiskelijat järjestävät välitunti- ja liikuntatuntiohjelmaa. 

Iltapäivällä klo 14—17 Varalan opiskelijat jalkautuvat kaupungille, jossa he esittelevät ensiapua ja liikuntavammojen ehkäisyä eri toimintapisteissä. 

Tapaturmapäivän tapahtumista ilmestyy enemmän tietoa toukokuussa. 

Valtakunnallisen tapaturmayhteistyöryhmän yhteistyökumppaneina seminaarin järjestäjinä ovat UKK-instituutti, Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma LiVE, Tampereen kaupungin liikuntatoimi, Varalan Urheiluopisto sekä Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. 

Lisätietoa 

Tapaturmapäivä 13.5. tapahtumasivusto 

Koukkuniemessä tutkitaan värähtelyharjoittelua 

Tiedote 22.2.2011 

Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella tutkitaan, miten värähtelyharjoittelu vaikuttaa vanhainkotiasukkaiden fyysiseen suoritus- ja toimintakykyyn sekä kaatumispelkoon. 

Aikaisempien tutkimusten perusteella värähtelyharjoittelun tiedetään parantavan myös ikäihmisten lihasten suorituskykyä ja tasapainoon sen vaikutus on selvä. Näin ollen värähtelyharjoittelun avulla olisi mahdollista lisätä vanhainkotiasukkaiden fyysistä toimintakykyä ja ehkäistä kaatumisten aiheuttamia tapaturmia ja luunmurtumia. Laitosasuminen tunnetusti lisää murtumariskiä. Tutkimus toteutetaan UKK-instituutin ja Koukkuniemen vanhainkodin yhteistyönä. 

Tällä viikolla alkavaan tutkimukseen valitaan Koukkuniemen Koivula-rakennuksen osastoilta 40 asukasta, joilla ei ole lääketieteellisiä esteitä värähtelyharjoitteluun osallistumiselle. Osallistujien keski-ikä on yli 80 vuotta. Heidät arvotaan kahteen harjoitusryhmään, jotka suorittavat valvotusti kevyitä kyykistyksiä värähtelyharjoituslaitteen päällä seisten. 

Harjoittelujakso kestää kaikkiaan 10 viikkoa, viikoittaisia harjoituskertoja on kaksi tai kolme. Ensimmäisellä viikolla yksi harjoitus kestää vain yhden minuutin, mutta harjoituksen kestoa lisätään asteittain siten, että viidennestä viikosta alkaen yksi harjoituskerta kestää noin 10 minuuttia. Tällöin se koostuu viidestä minuutin mittaisesta värähtelyjaksosta, värähtely on myös voimakkaampaa kuin alkuvaiheessa. 

Värähtelyharjoittelua on jo vuosikymmeniä käytetty muun muassa urheilijoiden harjoittelussa lihasten suorituskyvyn parantamiseksi. Viime vuosien tutkimuksissa värähtelyn on todettu lisäävän myös luun tiheyttä ja lujuutta. Näin ollen värähtelyharjoittelulla voitaisiin ehkäistä kokonaisvaltaisesti osteoporoottisia luunmurtumia: lihasten parantuneen suorituskyvyn myötä kaatumiset voisivat vähentyä — ja mikäli kaaduttaisiin, vahvistunut luu ei olisi yhtä altis murtumaan. 

Tänä keväänä Koukkuniemessä tehtävä tutkimus pohjustaa myöhemmin tänä vuonna aloitettavaa UKK-instituutin laajempaa tutkimusta, jonka tavoitteena on tuottaa vahvaa näyttöä värähtelyharjoittelun vaikutuksista vanhainkotiasukkaille. 
 
Lisätiedot tutkimuksesta ja värähtelyharjoittelun terveysvaikutuksista 

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan