Liikkumisen lisääminen vaatii muutoksia ihmisten arkeen

Mediatiedote 28.4.2011

Riittämättömän liikkumisen vuoksi menetetään valtavasti liikunnan mahdollistamia terveyshyötyjä. Suomessa työikäisistä vain runsas kymmenesosa täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. Eläkeikää lähestyvistä suositusten mukaisesti liikkuu enää muutama prosentti ikäryhmästä. Valtakunnantason poliittisilla ratkaisuilla olisi kuitenkin mahdollista lisätä liikkumista — esimerkiksi autoilua suosiva työmatkojen veroetu voitaisiin muuttaa pyöräilyä suosivaksi.

Kyselyjen mukaan noin puolet työikäisistä liikkuu terveysliikunnan suosituksen mukaisen määrän kestävyysliikuntaa. Mutta vain joka kymmenes harjoittaa myös lihaskuntoaan suositusten mukaisella minimitasolla. Työurien pidentämisestä toivottua tuottavuuden nousua ei välttämättä saavuteta, koska eläkeikää lähestyvien suomalaisten toimintakykyä heikentävät tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet lisääntyvät entisestään lähivuosina. Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet aiheuttavat jo nyt eniten työstä poissaoloja ja ne ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Erityisenä haasteena on liikkumattomien suuri määrä, heitä on noin viidesosa työikäisistä. Arkielämä on muuttunut yhä passiivisemmaksi ja istumiseen käytettävä aika on lisääntynyt.  Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että liikkumattomuus aiheuttaa yli neljänneksen tyypin 2 diabeteksesta.

Liikunnan määrä vähenee Suomessa jo aikuisiän kynnyksellä. Lähes puolet 11-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mutta 15-vuotiaista enää vähemmän kuin joka viides. Kun työikäisistä vähän useampi kuin joka kymmenes täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan, niin eläkeikäisten kohdalla tavoitteeseen pääsee vain muutama prosentti.

UKK-instituutin kokoama katsaus Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 on tehty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut katsauksen kirjoittamista ja se julkaistaan 28.4.2011 opetus- ja kulttuuriministeriön tuella ministeriön julkaisusarjassa.

Katsauksessa kuvataan suomalaisten liikkumisen määrää ja riittävyyttä elämänkaaren eri vaiheissa ja se on yhteenveto aktiivisuuden kehittymisestä viime vuosikymmenien aikana. Liikunta-aktiivisuutta seurataan Suomessa useilla säännöllisesti toistettavilla kyselyillä. Tällainen itse ilmoitettu tieto kuitenkin usein yliarvioi väestön fyysistä aktiivisuutta. Sen takia liikkumisaktiivisuutta olisikin hyvä seurata objektiivisilla mittauksilla. Näin voitaisiin saada luotettavaa ennustetietoa terveyspoliittisen päätöksenteon tueksi.

Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010: terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset.

Husu Pauliina, Paronen Olavi, Suni Jaana, Vasankari Tommi; Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15.

Lisätiedot

Tommi Vasankari
Tommi Vasankari
johtaja
lääketieteen tohtori
Puh. 03 2829 201
2. Puh. 040 5059 157
Asiantuntemus
  • liikuntafysiologian dosentti (Turun yliopisto)
  • WHO HEPA Europe hallituksen puh.joht.



Kuva: 15—64-vuotiaden suomalaisten terveysliikunnan harrastaminen.

 

 
Edellinen muokkaus: 17.11.2014