Liikuntaneuvonnan kehittäminen terveyskeskuksissa

Liikuntaneuvonnan käytäntöjen kehittäminen neljässä terveyskeskuksessa, työvälineenä käytetään Liikkumisreseptiä. Lue lisää Liikkumisreseptistä.

Tulokset

Liikkumisreseptin tunteminen lisääntyi (työntekijäkysely, 39 %; LV 25,5–52,5) ja käyttö yleistyi (työntekijäkysely, 32 %; LV 18,9–45,1 ja kirjanpito, 4 %; LV 2,7–5,3). Suurempi osa työntekijöistä oli sopinut Liikkumisreseptin käytöstä työpaikalla (työntekijäkysely, 32 %; LV 20,3–43,7) ja käyttänyt Liikkumisreseptiä lähetteenä terveyskeskuksen sisällä (kirjanpito, 1 %; LV 0,3–1,7). Terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan osaaminen lisääntyi, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Kehittämisvastuu jakautui vastuutiimeissä epätasaisesti ja ajan varaaminen kehittämistyölle oli vaikeaa, mikä heijastui kehittämistoimien määrään.

Vaikuttavuus

Päätelmät: Hanke onnistui parhaiten Liikkumisreseptin tuntemisen ja käytön mutta vähäisemmässä määrin terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan osaamisen lisäämisessä. Muiden tavoitteiden saavuttaminen saattaa edellyttää sitoutuneempaa, monipuolisempaa ja pidempikestoisempaa kehittämisotetta. Tulosten käytännön merkitys Tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että olemassa olevien käytänteiden muuttamiseksi tarvitaan pitkäkestoista, suunnitelmallista ja sitoutunutta työotetta, johon tarvitaan yleensä erillistä resursointia. Tämä tulisi ottaa huomioon vastaavanlaisessa terveydenhuollon kehittämistyössä.

Tausta

Suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Neuvonta on perusterveydenhuollon tärkein liikkumisen edistämisen keino, mutta sen toteuttamisessa on puutteita.

Tavoite

Hankkeen tavoitteena oli lisätä erityisesti lääkäreiden, hoitajien ja fysioterapeuttien 1) terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan osaamista, 2) liikuntaneuvonnan toteuttamista ja sisällön monipuolisuutta, 3) Liikkumisreseptin tuntemista ja käyttöä, 4) sisäistä ja sektorirajat ylittävää liikuntaneuvonnan yhteistyötä ja 5) liikuntaneuvonnan kirjaamista potilastietojärjestelmään.

Asetelma

Aineisto kerättiin neljästä pirkanmaalaisesta terveyskeskuksesta. Kukin nimesi vastuutiimin puoli vuotta kestäneelle kehittämistyölle. Tutkijaryhmä tuki tiimejä neljällä tutortapaamisella. Tavoitteiden toteutumista arvioitiin 19 tulosmuuttujan alku- ja lopputilanteen välisillä eroilla prosenttiyksiköissä ja niiden 95 prosentin luottamusväleinä (LV). Mittareina käytettiin työntekijäkyselyä (N=75 alussa ja 80 lopussa), työtekijöiden kirjanpitoa potilaskäynneistä (N=1008 ja 1000), potilaskyselyä (N=441 ja 431) ja yhteistyötoimijoiden puhelinhaastatteluja (N=48 ja 28). Prosessia arvioitiin kehittämisvastuun ja -toimien toteutumisella vastuutiimin ja tutorin muistioiden avulla.