LIITU 2016: Kolmasosa suomalaislapsista ja -nuorista liikkuu riittävästi

Tiedote 15.12.2016

Vähäinen liikkuminen ja liiallinen paikallaanolo ovat suomalaislasten ja -nuorten liikuntakäyttäytymisen haasteita. Lasten ja nuorten arkeen tulisi lisätä monipuolisia ja helposti toteutettavia mahdollisuuksia arjen paikallaanolon vähentämiseksi sekä liikkumisen lisäämiseksi.

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimus

LIITU eli lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimus on kansallinen trendiseurantatutkimus, joka toteutettiin keväällä 2016 toisen kerran. Tutkimuksessa tarkastellaan laajasti suomalaisten 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä, johon liikkumisen lisäksi luetaan kuuluvaksi paikallaan vietetty aika. LIITU 2016 -tutkimus tarjoaa kattavan kuvan suomalaislasten ja -nuorten liikkumisesta, liikunta-aktiivisuudesta, paikallaanolosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä.

Tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistaan 15.12.2016 Lasten ja nuorten liikunnan ja fyysisen toimintakyvyn tila Suomessa 2016 -seminaarissa Helsingissä (ks. ohjelma alla). Samalla valtion liikuntaneuvoston julkaisusarjassa julkaistaan raportti tutkimuksen keskeisimmistä tuloksista (Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016).

Lasten ja nuorten paikallaanoloa ja liikkumista mitattiin lantiolla pidettävällä liikemittarilla, jota käytettiin viikon (seitsemän päivää) ajan aina valveilla ollessa. Mittauksia toteutettiin kymmenellä alueella ympäri Suomen. Mittauksia tehtiin kaikissa maakunnissa, yhteensä 172 koulussa. Liikemittariaineistoa saatiin kaikkiaan 3274 lapselta ja nuorelta (57 % tyttöjä).

Lapset ja nuoret viettivät hieman yli puolet valveillaoloajastaan joko istuen tai makuulla

Tutkimukseen osallistuneet lapset ja nuoret viettivät hieman yli puolet valveillaoloajastaan joko istuen tai makuulla. Paikallaan seisten he viettivät noin kymmenesosan ajasta. Paikallaanolon määrä lisääntyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Pojat istuivat tyttöjä enemmän, mutta paikallaan seisominen oli puolestaan tytöillä yleisempää kuin pojilla.

Lapset ja nuoret viettivät keskimäärin neljänneksen valveillaoloajastaan kevyesti liikkuen. Reippaasti tai rasittavasti he liikkuivat vain reilun kymmenesosan valveillaoloajasta.
(kuvio 1)

Kuvio 1. Paikallaanolon ja liikkumisen keskimääräiset osuudet valveillaoloajasta (n = 2931) (%).

Lapset ja nuoret ottivat keskimäärin 10 243 askelta päivässä. Nuoremmat ikäryhmät ottivat enemmän askeleita kuin vanhemmat ryhmät, ja pojat ottivat enemmän askeleita kuin tytöt.

Reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä vähentyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Pojat liikkuivat reippaasti ja rasittavasti keskimäärin enemmän kuin tytöt. Tytöt puolestaan liikkuivat kevyesti jonkin verran poikia enemmän, erityisesti kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä. (kuvio 2)

Kuvio 2. Reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä keskimäärin minuutteina (n = 2931).

Kolmasosa (34 %) lapsista ja nuorista saavutti liikuntasuosituksen eli liikkui reippaasti tai rasittavasti vähintään 60 minuuttia jokaisena mittauspäivänä. Nuoremmat ikäryhmät saavuttivat suosituksen useammin kuin vanhemmat ikäryhmät, ja kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä pojat saavuttivat suosituksen useammin kuin tytöt.

Liikkeen lisäämiseksi tarvitaan useiden eri toimijoiden pienten asioiden huomioimista ja arkisia oivalluksia

Lasten ja nuorten arkeen tulisi lisätä monipuolisia ja helposti toteutettavia mahdollisuuksia paikallaanolon vähentämiseksi sekä liikkumisen lisäämiseksi. Erityishuomiota tulisi kiinnittää yläkoululaisille suunnattuihin toimiin. Tarvitaan myös useiden toimijoiden strategista yhteistyötä ja toimenpiteitä, jotka kohdentuvat läpileikkaavasti lasten ja nuorten arkeen. Lapset ja nuoret tulisi ottaa tiiviisti mukaan toimenpiteiden suunnitteluun. Käyttäytymisen muutokseen riittää pienten asioiden huomioiminen ja arkiset oivallukset.
Jatkossa tarvitaan systemaattisesti samalla mittausmenetelmällä kerättyä seurantatietoa lasten ja nuorten paikallaanolosta ja liikkumisesta.

LIITU 2016 -tutkimuksesta vastasi Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus yhteistyössä muiden liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoiden, KIHUn, LIKESin, UKK-instituutin, Turun yliopiston, Nuorisotutkimusseuran, Folkhälsanin ja valtion liikuntaneuvoston kanssa. Paikallaanolon ja liikkumisen objektiivisista mittauksista vastasi UKK-instituutti alueellisten yhteistyökumppaniensa kanssa.

Tutkimusraportti: Sami Kokko & Anette Mehtälä (toim.).  Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 4, 2016.

Lisätietoa LIITU-tutkimuksen objektiivisen liikemittarin osuudesta:

Tommi Vasankari
Tommi Vasankari
johtaja
lääketieteen tohtori
Puh. 03 2829 201
2. Puh. 040 5059 157
Asiantuntemus
  • liikuntafysiologian dosentti (Turun yliopisto)
  • WHO HEPA Europe hallituksen puh.joht.


Lasten ja nuorten liikunnan ja fyysisen toimintakyvyn tila Suomessa (LIITU) 2016 -tutkimuksen julkaisutilaisuus


Aika: 15.12.2016 klo 9-12
Paikka: Säätytalo, Helsinki


Seminaarin tarkoitus

Liikunta on lasten ja nuorten suosituimpia harrastuksia ja mieluinen oppiaine koulussa. Tästä huolimatta vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsas istuminen huolettavat. Arvioilta vain 20-40 prosenttia suomalaisista lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tämä näkyy oireiluna lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja fyysistä toimintakykyä kuvaavissa mittareissa. Toimenpiteisiin on ryhdytty. Liikkuva koulu -ohjelmaa jalkautetaan hallituksen kärkihankkeena jokaiseen Suomen peruskouluun. Tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu tunnin päivässä.

Tilaisuudessa julkaistaan yhteenveto 45 000 peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittauksista (Move!) syksyltä 2016 sekä Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimusraportti (LIITU). Lisäksi tilaisuudessa jaetaan valtakunnallinen Liikkuva koulu -palkinto.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii johtaja Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Ohjelma

9:00 Avaus
ylijohtaja Esko Ranto, opetus- ja kulttuuriministeriö
pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, Opetushallitus

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksen 2016 tulokset (LIITU)
johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti
yliopistotutkija Sami Kokko, Jyväskylän yliopisto

Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn tila Move! -mittausten valossa
pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto

Liikkuva koulu -ohjelman edistyminen
ohjelmajohtaja Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma

Kommenttipuheenvuorot kuullaan mm. dosentti Arja Sääkslahdelta (Jyväskylän yliopisto), ylilääkäri Marke Hietanen-Peltolalta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja tutkimusjohtaja Tuija Tammelinilta (LIKES-tutkimuskeskus).

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja valtion liikuntaneuvosto.


Lisätietoa ja mahdolliset haastattelupyynnöt:

Tiina Kivisaari / OKM
puh. 0295 3 30178
tiina.kivisaari (at) minedu.fi

Minna Paajanen / valtion liikuntaneuvosto
puh. 040 584 9459
minna.paajanen (at) minedu.fi

 

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU)*

Yhteistyötutkimus*, jota johtaa Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.

Lue tutkimus

 

 
Edellinen muokkaus: 19.12.2016